Joulu oli ja meni.

Ja synttäritkin menivät. Nyt tämä tyttö on sitten kaksikymmentä vuotta vanha! Odotin ihan karmeaa ikäkriisiä tulevaksi synttäreiden jälkeen, mutta ei sitä ole ainakaan vielä tullut. Eihän tämä tunnu oikein miltään. Hassu juttu vain, että tunnen itseni nyt vasta täysi-ikäiseksi, vaikka siitä onkin jo kaksi vuotta kun täytin kahdeksantoista. On se ihmisen psyyke kumma asia. 

Olin ollut ilmeisesti kovin kiltti, sillä sain ihan mukavasti lahjoja. Synttärilahjaksi sain 350€, pöytätabletteja, koristepöllön, suihkugeelin, appelsiinisuihkeen, iiiiison kynttilän, rintaliivit ja stringit (ja ne olivat vieläpä oikeaa kokoa, mikä on todella hassua sillä yleensä mulle on tosi vaikeaa löytää sopivan kokoisia rintaliivejä), Zippo-sytkärin ja korvakorut. Joululahjaksi sitten tuli mm. pikkuinen rahapussi, 300€, meikkipussi, kaksi hajuvettä, vartalovoide, suihkugeeli, kaksi pussilakanasettiä, kaksi kynttilää, sormusteline, toppi, paita, yöshortsit, kaverilta itsetehty Ystävyyden Skräppäys -hommeli minne hän oli kirjoittanut kaikenlaista minusta ja hänestä, suklaarasia, todella pehmeät violetit pörrösukat, rintakoru, kolme koristetyynynpäällistä ja tuoksukynttilä. Olikohan siinä kaikki? Jos ei, niin suurin osa ainakin, ja olen todella tyytyväinen lahjoihin!

Jouluruokia on vielä jäljellä ihan tolkuton kasa, vaikka eilen yritimme Oton kanssa ahtaa vatsamme niin täyteen kuin suinkin mahdollista. Rakastan jouluruokaa, ainoa ongelma vain se että sitä joutuu joulun jälkeen syömään ainakin melkein viikon... 


Nyt juon kahvetta ja koitan selättää kamalan päänsäryn joka on ollut minulla eilisestä asti. Jani oli viime yön mummulassa, saatiin Oton kanssa nukkua ihan rauhassa. :) Olin illalla jo mennyt nukkumaan kun Otto tuli sanomaan hyvää yötä, tai niin luulin. Sen sijaan Otto sanoikin että mitäs jos menisin hänen kanssa katsomaan yhden jakson MacGyveria! Noh, eipä siinä, en vielä nukkunut joten raahauduin sitten sohvalle ja katsottiin se yksi jakso, jonka jälkeen mietin miksi hemmetissä minä katsoin eilen vapaaehtoisesti kolme jaksoa kyseistä sarjaa. Hommahan on meinaan niin että yleensä minua ärsyttää suunnattomasti kun Otto tahkoaa MacGyverjaksoja läpi... Noh, välillä näinkin päin. ;)

Hitto kun ei voi elämässään täyttää kuin vain kerran kaksikymmentä! Sain niin hyvin rahaa lahjaksi että kyllä tuollaiset synttärit kelpaisi useamminkin... :D Nyt ei ainakaan ole pulaa tatskarahoista, nyt täytyy enää vain kipittää liikkeeseen.


Uutta Vuottakin odottelen jo kovasti, on sellainen olo että tahdon jättää jo vuoden 2009 taakse. On uusien juttujen aika!

Kaksi yötä jouluun on.

Ja vihdoin ja viimein joulufiilistä edes jonkin verran! Tämän asian kanssa sain tapella tovin jos toisenkin, yritin aivan väkisin saada itselleni jouluoloa päälle mutta ei... Nyt sitten tänään herätessä se sitten iski ihan hyvin, asiaan vaikuttanee hyasinttien tuoksu, koristeltu joulukuusi ja joulukoristeet. Suurimmalta osalta kuitenkin veikkaisin tuota joulukuusta joulufiiliksen tuojaksi, sen koristelimme eilen. 

Huomenna tai tänään tehdään viimeiset jouluruokahankinnat ja huomenna menemme katsomaan Saiturin Joulun. Kinkkukin pitää tänään ottaa pakastimesta sulamaan, se laitetaan jo huomenillalla uuniin! Eikä, en vieläkään kyllästy ihmettelemään sitä miten hemmetin äkkiä aika kulkee. Äsken oli vasta lokakuu, ihan oikeasti!! 

Kyllä on outo olo kun tietää että kaksi yötä niin on syntymäpäivä, ja ei tunnu siltä ollenkaan kuitenkaan. Vaikka makuuhuoneen ikkunalaudalla on jo pari pakettiakin minulle, en silti saa upotettua kallooni että kohta sitä ollaan taas vuoden vanhempia... 

Eipä tässä mitään kummoisia ole tapahtunut, että mistään sen erikoisemmista voisin kirjoitella, mutta sen sanon että voi olla että minua ei nyt senkään vertaa näy koneella tästä eteenpäin. Tänään on vielä aikaa vain möllöttää, huomenna ei eikä tietenkään sitten jouluaattona. 

Joten toivottelen kaikille ERITTÄIN HYVÄÄ JOULUA ja YULEA!

Kuusi yötä jouluun.

Ja meillä on alkanut taas kummittelemaan enemmän. Jo jonkin aikaa sitten alkoi ns. uudelleen. Ensin kun tänne muutimme, oli ihan rauhaisaa. Sitten alkoi tapahtua. Sen jälkeen sain tilanteen rauhoittumaan, nyt on alkanut kummittelut taas. Sen huomaa siitä että olen alkanut ihan tajuttomasti pelkäämään makuuhuoneessamme, joka on yleensä lähes maailman rauhallisin huone. Nyt en meinaa uskaltaa olla siellä yksin, kun tuntuu etten tosiaankaan ole yksin. Ja Otto kertoi jokin aika sitten erään jutun joka hänelle kävi yöllä siellä. Oli tullut nukkumaan normaalisti muttei meinannut millään saada unta, ja nukahteli välillä mutta aina heräili silti. Sitten jossain vaiheessa yötä alkoi kuulua kamala kolina ja kovia askeleita melkein joka puolelta, ja sitten hän tunsi kuinka joku tuli sänkymme jalkopäähän. Yleensä Jani tulee yöllä jalkopäähämme nukkumaan jos on nukahtanut ensin vaikka sohvalle josta emme raaski sitten siirtää sänkyyn ettei pieni herää. Mutta tuo Oton kertoma juttu kävi silloin kun Otto oli täysin hereillä ja Jani ei tainnut olla silloin kotona, eli unihoureesta ei ollut kyse. Minä itse nukuin enkä havainnut tuollaisia ollenkaan, luojan kiitos, olisin ollut ihan helisemässä koko yön. 


Nyt koitan siirtää ajatukseni muualle kummitteluista, sillä olen yksin hereillä ja täällä on hämärää, eli siis alkaa pupu hiipiä pöksyyn. :D


Tänään on kirkolla Janin kerhon joulujuhla. Alkaa kymmeneltä, loppuu viimeistään kahdeltatoista. Ihan mukavaa, Janin ensimmäinen joulujuhla, mutta kun minä en tykkää olla kirkossa. Lasten tai läheisten vuoksi voin sinne mennä jos on ihan pakko, muuten en kyllä herkästi mene. Johtunee siitä etten kuulu kirkkoon ja edustan lähes täysin sitä mitä kirkko paheksuu. Raamatussa sanotaan, että "noidan älä anna elää", ei tuollaisen lauseen jälkeen paljon huvita mennä kirkkoon... Vaikka tiedän että minua ei siellä roviolla polteta, niin silti tulee luotaantyöntävä olo. Ja kirkossahan kun yleensä sanotaan, että "nyt nouskaamme kunnioittamaan Jumalaa" niin eipä siellä oikein voi jäädä vaan istumaan, se olisi epäkohteliasta. Käsiäni en risti enkä rukoile, seisomaan voin vielä nousta. Laulaakin voin, sillä laulaminen on kivaa. 
Ehkä ymmärrätte mitä tässä koitan ajaa takaa. 
No, saattaa olla että saan muistoja siitä ajasta kun olin koulussa ja siellä mentiin aina joulukirkkoon, ihan hauskoja muistoja kyllä. Kerrankin pilailimme koko kirkkomenojen ajan ystäväni kanssa, joka nykyisin on myöskin pakana. Ja ei, emme pilailleet niin että kirkkokansa tai toimitus yleensäkään häiriintyi, vaan keskenämme. Emmekä mollanneet Jeesusta tai mitään muutakaan ns. pyhäinhäväistystä. Kyse oli siitä, että kun pappi kertoi siitä kuinka Jeesus (mukamas) syntyi jouluaattona niin vaihdoimme aima sanan "Jeesus" tilalle sanan "Terhi". Ikinä minulla ei ole ollut niin hauskaa kirkossa! Paitsi ehkä silloin kun oli Tarun ristiäiset ja minä repesin nauruun siellä alttarilla Oton kanssa... Otto muistaakseni lauloi jostain virrestä yhden kohdan väärin ja rupesi tyrskimään. Siitäkös minä sitten aloin hajoilemaan, ja emme kumpikaan saaneet naurua loppumaan, hermostuneitakin kun olimme. Toki nauroimme hiljaa, mutta kyllä kaikki näkivät että nauroimme, kehomme tärisivät siihen malliin ja naamamme olivat varmaan näkemisen arvoiset. :D Sitten siinä naurumme tiimellyksessä pappi sanoi jotain todella liikuttavaa, ja minä aloin itkemään! Kaverin silloinen tyttöystävä sitten oli kuulemma todennut, että tämä on kyllä ihan ensimmäinen kerta kun hän on nähnyt että ristiäisissä äiti itkee ja nauraa samaan aikaan.... :D

Seitsemän yötä jouluun.

Kylläpä aika kulkee nopeasti. Äsken oli vasta kesä, ja nyt enää viikko jouluaattoon. Sukulaisista ja kavereista on kiva "kiusata" mua sillä että yksi vuosi tulee lisää mittariin, tässäpä muutamia kommentteja: 

Minä: "Katsoin tänään yhtä lapsuudenvideota."
Äiti: "Niin, noin vanhana sitä alkaa jo fiilistelemään menneitä ihan kunnolla..."

Minä: "Voi jessus kun särkee päätä ihan tajuttomasti."
Äiti: "En ihmettele, sähän olet jo ihan toinen jalka haudassa!"

Kaveri tekstasi pari päivää sitten seuraavanlaisesti: "Yhdeksän päivää harmaisiin hiuksiin!"

Isä: "20 on hyvä ikä, kohta sä oletkin sitten 45!"

Kaveri: "Niin että mieti, sä olet ihan kohta PUOLIVÄLISSÄ NELJÄÄKYMMENTÄ!!"



Mulla oli ikäkriisiä vähän aikaa sitten, nyt se on mennyt pois. :D Kun ajattelen synttäreitä niin ei oikein tunnu miltään. Odotan vain lahjoja. >:) Kaveri lupaili että kyllä se kahdenkympinkriisi sieltä puskee kunnolla päälle ihan viimeistään 25.12., sitä siis odotellessa... Ellei sitten koko jouluaatto mene panikoimiseen. MInusta kun ei koskaan tiedä. 


Tänään olisi sitten tiedossa yksi lävistysasiakas puoli viiden kieppeillä. Kielilävistys pitää tuikata, taas. Olen tehnyt eniten kieli- ja korvalävityksiä, suoraan sanoen alkaa jo pikkuisen tympiä. :D Kun tähän lävistyshommeliin rupesin, ajattelin että ihan varmasti saa tehdä eniten joitain huulireikäsiä, mutta ei. Kyllä se taitaa olla niin että kieli on melkeinpä suosituin lävistyspaikka. Se on sellainen mikä ei koko ajan näy mutta sen voi hyvillä mielin näyttää jos joku kysyy että onko sulla lävistystä. "Joo, on, kato," ja sitten kieli pitkälle ulos suusta. 
Täytyy kyllä sanoa että omasta mielestäni kielilävistykset ovat suhteellisen seksikkäitä. Toki mikä tahansa lävistys tai tatuointi voi olla, etenkin jos se korostaa kasvoja tai kehoa juuri tasan oikeasta kohtaa. Nami. Tosin sitten vaikka itse olenkin tämmöinen lähes läpikotaisin neulottu niin en silti ole sitä mieltä että jokaiselle sopisi yksikään lävistys tai kuva. Joillekin ei vain sovi. En tiedä mikä siinäkin on, mutta niin se vain on. 


Huomenna mennään ostamaan osa jouluruoista, alkuviikosta sitten loput. Tulee olemaan aikamoinen hässäkkä tästä päivästä eteenpäin, voisin ainakin veikata, lauantaina tulee sukulaisia synttärikahveillekin... Sitä tässä odotellessa. 


Nyt menen herättämään Oton.

Yhdeksän päivää jouluun.

On ollut kirjoitustaukoa, mutta ihan hyvä vaan, jos saisi nyt ihan uutta puhtia taas... Ainakin viimeistään joulun jälkeen. :D 

Tänään lähtee joulukortit postiin. Aika viime tipassa, mutta kuitenkin sentään aikarajan sisällä. Olenpas ylpeä itsestäni. 


Otolla on joku Työkkärin kurssi joka alkoi eilen hänen osaltaan. Hän meni sinne kaksi viikkoa myöhässä erinäisten syiden takia. Tällä hetkellä olen siis lasten kanssa vain kotosalla, ihan mukavaa vaihteeksi. :) Saa hoitaa asioita omaan ja lasten tahtiin. Aika rentouttavaa itseasiassa. 


Janille haettiin eilen sikarokote, vielä ei ole oireillut, mutten laita häntä silti tänään vielä kerhoon, menköön sitten huomenna. Tänään on muutenkin sellainen hässäkkä noiden joulukorttien ja muiden takia, että parempi kun saa hoitaa rauhassa ilman "aikarajoja" eli sitä että pitäisi kytätä kelloa miten ehtii tehdä mitäkin ennen kuin Jani on haettava jo kerhosta, se kun on niin lyhyt aika minkä hän siellä päivittäin on. 


Tajusin juuri että mulla ei ole montaakaan hyvää kuvaa synttärijuhlista, mutta laitan nyt kolme julkaiseviksi kelpaavaa kuvaa teidän iloksenne. Naamiaiset siis olivat kyseessä... Ja tadaa, tässä tulee. :D

Minä pukeuduin noidaksi! Olipa erittäin omaperäinen valinta, erittäin, ainoa mikä erosi normaalista oli tuo hattu. :D HYVÄ MINÄ. Tosiaan alunperinhän mun ei pitänyt noidaksi pukeutua, mutta aika oli taas minua vastaan joten pakko oli tyytyä siihen. Vaikka hyvä asuhan tuo muuten.

 

Tässä kuvassa on sitten vasemmalta katsoen Oton veli Osku, Otto ja sitten synttärisankari. Varsinainen kauhukolmikko. Vierailla oli hauskaa kun pelkäsin ihan tuhottomasti tuota Oskun maskia, juoksin sitä karkuun ympäri kämppää ja kiljaisin aina jos Osku tuli liian lähelle. :D En ole neiti, en...


Nyt taidan pirauttaa äidille, on vähän asiaa, ja sitten sen jälkeen jos alkaisi laittamaan itseään kuntoon että pääsee kymmeneksi Tiimariin että saa yhden puuttuvan postimerkin että saa kortit postiin.

Alkaa kohta jouluressi helpottaa.

Niin, sitten jouluaaton jälkeen, mutta siihen ei olekaan enää pitkä aika! Enää pari joululahjaa puuttuu, ja ne on sellaisia mihin ei paljoa enää mene rahaakaan. :) 

Olen tässä parina päivänä ollut isän firmassa jouluapulaisena ja shoppaillutkin olen ihan itselleni. Lauantaina meillä pidetään pienimuotoiset pikkujoulut ainakin toivottavasti, ostin siis maailman taivaallisimman pikkujouluasun! Se on oikeasti paita mutta käytän sitä mekkona, ja jessus mutta se on hieno. :) Maksoikin vain alle kaksikymppiä. Naminami. Seppälästä sen bongasin, kuvaa myöhemmin, samaten kuten teen myöhemmin postausta myös synttärijuhlistani, kunhan jaksan muokkailla kuvia. <: 
Ostin Seppälästä myös sen mekon lisäksi harmaan kynsilakan ja hajuveden. 

Tänään oltiin koko perheen voimin Sellossa, ja sieltäkin lähti mukaan pari kivaa juttua itselle. Muki, laukku ja parit sukkahousut. 

Ostoksista myöhemmin sitten kuvaa. 


Tämä tyttö ei millään malttaisi odottaa lauantaita... Toivottavasti meidän pikkujoulusuunnitelmista nyt sitten tulee jotain! 


Joulusafkat pitää kohta jo hankkia, ainakin osan ruuista voi ostaa jo etukäteen ja heittää pakkaseen. Mummuni tuo minulle laivalta maailman taivaallisinta kaviaaria, voi jestas... Vesi herahtaa kielelle jo ajatuksestakin!


Nyt olisi edessä pyykkienpesua ja yleistä hengailua. Tiskatakin voisi jos jaksaisi... No, huomenna sitten viimeistään.

19 päivää jouluun.

Ja tänään hirveä härdelli. Pitäs siivota, värjätä hiukset, meikata, viedä Taru hoitoon... Ei muuten mutta kun olen niin tolkuttoman väsynytkin. Silmät ihan ristissä. Josko tästä piristyy sitten kun ulkosalla alkaa päivä valkenemaan. 

Eilen oli kaverin synttärijuhlat, oli hauskaa. :) Ensin käytiin kiinalaisessa ravintolassa Ka Shingissä syömässä. Oli hemmetin hyvää ruokaa, tosin en jaksanut annoksesta kuin puolet. Ravintolasta mentiin kaverin luokse, syötiin ja juotiin, oli pari pientä kilpailua ja minä perkele hävisin molemmat. Aina ei voi voittaa.
Kymmeneen asti olisi partyt voineet kestää, mutta mua alkoi väsyttämään niin hitosti yhtäkkiä että oli pakko hilpaista kotiin jo yhdeksän aikaan. Meninkin sitten suoraan nukkumaan kun kotia pääsin. :D
Kaveri taisi pitää lahjasta jonka hänelle annoin. Ei sillä, minunkin mielestäni se oli hyvä lahja, kelpaisi sellainen itsellenikin! 


Näen ihan kummallisia unia taas, viime yönä näin sellaista että meidän kaikkien hammasharjat olivat homeessa. Hyi olkoon. 

Nyt kyllä jo pikkusen jännitys nousee pintaan noiden juhlien suhteen... En tiedä mikä näissä nyt niin jännittää, ei viime vuonna vaan jännittänyt mikään. Eipä tässä, meinaa vaan oksennus tulla jos edes ajattelen ruokaa kun jännittää niin hitosti. Hyvä ettei kädet tärise. Olenkohan nyt totaalisesti sekaisin?


Taitaa tulla alkoholittomat pileet minun osaltani. Ainakin näillä näkymin. Ei ole yhtään sellainen fiilis että jaksaisi juoda yhtään mitään holillista. Eipä kukaan tosin pakota edes. Voihan se olla että ennen nukkumaanmenoa sitten ottaa vaikka pienen snapsin pähkinälikööriä, se on niin hyvvee. :) Se on ainakin saletti että jos ottaisin yhden lasin jotakin jo alkuillasta, kärsisin hervottomasta päänsärystä loppuillan, joten jos otan mitään niin pitää jatkaa juomista. Ja sitten tulee krapula. Ja en halua krapulaa. :D Joten en taida juoda. Kahvi riittänee vallan mainiosti. 


Voi olla että tulen postailemaan asukuvaa jo ennen juhlia, riippuu miten aikaa jää kaiken häsläyksen jälkeen. Otto ainakin lupasi auttaa siivoamisessa ja koristelussa, joten voi olla että tästä selvitään ihan kunnialla ja keretään hetki hengähtääkin ennen juhlien alkua. 

Nyt taidan mennä kohta värjäilemään hiuksia, vaikka se mitä haluaisin ois kyllä pehmeään sänkyyn kellahtaminen ja peiton vetäminen korville...

20 yötä jouluun, onneksi en ole vielä 20. ;)

Tuollainen pieni ratkiriemukas inside-vitsi tähän otsikoksi. Olenpas minä vitsikäs, heh heh. 


Kyllä tuo "laihduttaminen" tuottaa tulosta. Tai tosiaankin pitäisi ennemmin sanoa kyllä että kiinteytyminen. Vaikka olen hoikka niin en ole silti ihan timmi, älkää uskoko jos ette usko. ;) Mutta tänä aamuna tein mittauksen tuosta vyötärön kohdalta, miinus kaksi senttimetriä!! Jes!! Eikä siihen mennyt kuin pari päivää. Ja se on ihan kokonaan lisääntyneen liikunnan ansiota, olen syönyt kuin possu. 

Kyllä alkaa stressi jo pukkaamaan ihan tosissaan päälle, tänään on kaverin synttärijuhlat ja pitäis tänään kanssa värjätä hiukset, huomenna mun synttäripileet, maanantaina Tarulla lääkäri, yhdeksäs päivä minulla lääkäri, joulukortit pitäis tehdä, joululahjat pitäis ostaa ja paketoida, synttärikahvittelut pitäis pitää muutamille sukulaisille, Forssaan haluaisin päästä muttei taida olla varaa, kämppä pitää koristella loppuun, kuusen kanssa pitää alkaa väsäämään muutamaa päivää ennen joulua. APUA! Stressaan tästä joulusta ihan kamalasti, en halua että mikään menee pieleen. Johtuu ihan tästä perkuleen ikävuodesta minkä täytän. -.- Tuplaressi siksi että 18-vuotispäivääni en viettänyt mitenkään kummemmin, niin nyt kun täyttää sitten tämän seuraavan etapin niin ei halua että mikään menee pieleen, haluan että kaikki olisi täydellistä. Toivottavasti mies auttaa tämän toiveen toteuttamisessa, kyllä se ainakin tietää miten paljon ressiä revin tästä joulusta. 


 Että tällaista. Stressi-Terhi panikoi. Onneksi on osa lahjoista jo ostettu ja niihin ei edes mennyt paljon rahaa. :) Tosin edessä on ne lahjat joihin todennäköisesti tulee menemään rahaa enemmänkin...


Ehkäpä koitan nyt rauhoittua ja lähden tästä vaikka kuntoilemaan. Lenkille ei vielä pääse, odottelen siihen että Otto nousee ylös, mutta sitten menen. Jos pelailisi vaikka Wiitä. 

21 yötä.

Nyt on jo oikeasti kiire. Tänään pitää ommella naamiaisasu kunton, toivottavasti onnistuu. 

Lenkillekin pitää hilpaista, ajattelin mennä samalla sitten kun olen vienyt Janin mummulaan kyläilemään. 


Kaupungilla pitäisi käväistä, josko kaverille keksisi jonkun synttärilahjan. En kyllä tiedä, mulla on jo yksi juttu mielessä, teen sen ensin valmiiksi ja sitten katson jos tarvitsee jotain lisää... Mielestäni kyllä aika hyvä lahja jo ihan sinällään... Ja nyt kaveri saa hepulin kun ei se kuitenkaan jaksa odottaa mitä se saa lahjaksi, neitonen käy kuitenkin täällä joskus lueskelemassa. Että terse, MirQ, ja maltahan mielesi. ;)

Hiukset on hitusen liimaiset eilisillan lenkin johdosta, mutta en nyt niitä viitsi pestä ainakaan ennen seuraavaa lenkkiä. Paahdan semmoista vauhtia että tulee väkisinkin hiki pintaan... Joten jos tänään sitten sukeltaisi suihkuun lenkin jälkeen ja sitten alkaisi tekemään sitä asua valmiiksi. Sitä pitää välillä sovitella niin että ei ole hauskaa jos se haiskahtaa hieltä. :D


Nyt on joulu- ja synttärilahjatoive annettu eteenpäin, meinaan siis isukille. Sanoin että jos se jotakin meinaa antaa niin rahaa. Sain häneltä kyllä jo etukäteislahjarahaa syksyllä, mutta se oli kai vaan toisesta lahjasta, joten kerroin nyt sitten mitä tahdon jos jotain vielä saan, sitä kun ei voi tietää. :) En odota mitään, mutta katsellaan.

Nyt hilpaisen tästä leikkimään lasten kanssa. 

23 yötä jouluun on, laskin aivan itse.

Tänään olin ahkeroimassa töissä isän firmassa ja huomenna aamusta taas uusiksi. 

Eilen alkoi myös projekti nimeltä Neljä Kiloa Pois Ja Vatsa Litteäksi. :D Ihan hyvin tää on lähtenyt... Eilen vedin Wii Fitillä vähän yli tunnin ja tänään vähän yli puoli tuntia, samaten eilen kävelin puolisen tuntia ja tänään hieman vajaa tunnin, josta noin puoli tuntia oli erittäin reipasta kävelyä. Niin reipasta, että alkoi ihan tosissaan sattua jalkoihin. Vielä kun saisi ruokailutottumuksia vähän terveellisempään suuntaan ihan jo muutenkin terveellisyyden kannalta niin olisin ihan onnessani. :)

Joulukoristeitakin laittelin tänään hieman, tosin en vielä tarpeeksi. Onhan tässä aikaa, turhaan sitä kerralla ressaa näistä. Tosin joulukorteista alan stressaamaan oikeasti kohta ja samaten synttärijuhlista, ne ovat jo lauantaina ja en ole vieläkään tehnyt asulleni mitään!! Pitänee huomenna tai ihan viimeistään torstaina aloittaa urakka... Ettei jää viime tinkaan. 


Eipä mulla tällä kertaa muuta, palaillaan taas. :)