tiistai 23. helmikuuta 2010

Kakkosvaihe.

Olenpas ylepä itsestäni! Kerrankin hoidan asioita ajoissa! Soittelin siis äsken autokouluun ja ensimmäinen kysymys langan toisessa päässä olevalta henkilöltä oli se että koskas kortti menee umpeen. Vastasin että 15.5. ja sain osakseni riemastuneen kommentin että sinäpäs olet ajoissa, hyvä homma! 

Minulla on sitten 29.3. ajon arviointi autokoulun autolla, se kestää 1,5h. 
31.3. pääsen sitten Porvoon radalle liukastelemaan omalla autolla ja ilmeisesti myös kuuntelemaan kuinka ajetaan taloudellisesti ja niin eespäin. 

 Siinä minun Jaskani. Toivotaan että tälle uskolliselle ystävälle ei käy mitään pahaa kun mami pääsee vähän hurjastelemaan liukkaalle radalle. ;)

Olin luullut että tuossa kakkosvaiheessa menisi nuo hommat ihan vähintään kolmelle eri päivälle. Onneksi sentään kuitenkin pääsee noin helpolla! Ei tarvitse montaa päivää tuhlata autossa keikkumiseen, voi sen ajan käyttää paremminkin. ;D Mutta pakkohan tuo on käydä joten hyvä että se menee noinkin sutjakkaasti. Toivotaan ettei ole hirveät pakkaset enää tuolloin, olisi vähän nihkeää seisoskella Hakaniemessä odottelemassa ajon alkua jos on kamalat pakkaset. 

Tässä on hyvää luppoaikaakin ennen tuota, saan panikoida rauhassa. 

Eilistä päivää.

Aamusella jaksoin jopa meikata vaikka olinkin ihan tööt! Olen todellakin ihan joku eri ihminen melkein kuin vielä kuukausi sitten. Aika hienoa!

 Korut vähän mistä sattuu. 
Topin ostin juuri sunnuntaina sillä kenkienhakureissulla. H&M:stä ostin ja vähän alle seitsemän euroa maksoi.
Housut Seppälästä.

Aamulla oli Tarun tahdistinkontrolli ja kaikki oli muuten ihan kunnossa, ainoa vaan että joku systeemi oli hiukan koholla, joten mennään seuraavaan kontrolliin jo toukokuussa vaikka muuten olisi ollut pidempi väli. 

Iltapäivällä kävin sitten viemässä Janin isäni työpaikalle, Jani meni hänen luokseen yöksi pitkästä aikaa. Heti sen jälkeen kaverini tuli meille, kävimme kaupassa ostamassa leffasnackseja ja katsoimme Anger Managementin. Olen nähnyt sen ties kuinka monesti, mutta aina se on yhtä hauska! Leffan jälkeen juttelimme hetken syntyjä syviä ja sitten kaveri lähti kotiin ja minä menin tutimaan ja tässä sitä ollaan. 

Tälle päivälle kun vielä keksisi jotakin älykästä. Pyykinpesua on ainakin tiedossa, ja pitää nyt katsoa tuleeko Jani tänään kotiin vai meinaako homma mennä siten että olisi vielä toisenkin yön isälläni. Samaten pitäisi alkaa hoitamaan autokouluasioita, minun väliaikainen ajokorttini menee umpeen 15.5. joten sitä ennen pitäisi käydä kakkosvaihe. Ei voisi kyllä vähempää huvittaa, mutta pakkohan se on. Onneksi se on kuitenkin aika lyhyt ja pieni juttu.

Otto on nyt koulussa joten saisin nauttia rauhasta, mutten jotenkin taaskaan osaa ottaa iloa täysillä irti siitä että olen vain Tarun kanssa kotona kahden. Jospa koitan tsempata.

Asu #8: Violetti.

Viimeinen asu! (Vihdoin ja viimein.)

Tästä asusta otimme varmaan eniten kuvia, mutta vain yksi niistä oli julkaisukelpoinen. Ja se tulee tässä.

 Mekko Seppälä. 
Violetti huivi jostakin joskus aikoja sitten. 
Takki second hand. 
Kengät Morticia. 

Tämä oli ehkä hiukan pornahtava asu, etenkin kun minulla ei ollut sukkahousuja ja kun kenkävalinta oli tuollainen. Tuo mekko on kyllä ihan siveä sitten jos laittaa seuraksi sukkikset ja vaikkapa peruskorkkarit. Silloin se on seksikäs muttei porno. 

Kohta puoliin availen gallupin tuohon sivupalkkiin, eli saatte äänestää näistä seitsemästä "hömppäasusta" mielestänne jollain tavalla parhaan. Ei muuta kuin äänestämään!

maanantai 22. helmikuuta 2010

Kiroiluttaa.

Kakkoselta tulis nyt vähän niinkuin Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelu ja minä prkl en ehdi sitä katsomaan! Telkkari on kyllä nyt tuossa taustalla päällä niin että kuulen selostuksen, mutta heti kun olen tämän merkinnän kirjoittanut niin onkin jo tosi kiire laittamaan kuteet niskaan ja nassu kuntoon sillä minun pitää mennä kahdeksan jälkeen jo sutimaan auto puhtaaksi että ehditään Tarun kanssa lähteä ajoissa Lastenklinikalle. Pitää matkaankin varata hetki aikaa kun tuolla on niin liukasta, ja samaten kun yhdeksän kieppeillä vasta menemme niin silloin on jo aika niukasti autopaikkojakin. Perkule... Pitäisiköhän ottaa vaan taksi, se olisi paljon helpompi. Mutta paljon kalliimpi. ÖRÖRÖRÖR. 
Ja perkele jos Suomi häviää tämän ottelun niin minä suutun ja pahasti. Ruotsalaisillehan ei saa hävitä! Se on vain periaatekysymys. Joka koskee itse asiassa kaikkia maita. :D


Nyt ei ajatus oikein kulje kun kuuloelimet keskittyvät tuon ottelun selostukseen. Palailen siis myöhemmin paremman postauksen kera. :D

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

When the world wasn't ending.

Voin ihan alkuun sanoa että on ollut hemmetinmoinen päivä. Ja toiseksi pahoitteluni siitä että hömppäasuhommaa ei saatu sitten vieläkään päätökseen, olin aika mestari kehittelemään viikonlopun aika kiireiseksi. No, huomenna sitten! 

Siirtykäämme sitten päivän asuun. Taisin mainita että ostin eilen mekon. Noh, se mekko oli tänään päälläni!


Tämän päivän asu oli hyvin yksinkertainen, kuten näette. Minusta kuitenkin tuo mekko on ihan täydellinen ja se on Seppälästä ostettu hintaan 19,95€. 


Minulla ei taida sen kummemmin olla selitystä tämän päivän asusta, sillä näkyvillä olevia merkittäviä vaatekappaleita ei ylläni ollut näissä kuvissa muita kuin vain tuo mekko. 

Sitten voimmekin siirtyä tämän päivän aktiviteetteihin... Nimittäin kaupunkireissuun. Menimme äitini kanssa keskustaan yhteen Dinskoon. Lähes tärisevin jaloin suuntasin kohti hyllyä jolla himoitsemani sandaletit olivat. Nappasin kengän joka oli kokoa 37 ja laitoin jalkaan... Ja ihan liian iso! Ei toivoakaan! Äitini kävi avuliaasti kysymässä olisiko heillä kokoa 36, mutta ei ollut. Myyjä oli kuitenkin mukava ja katsoi koneelta, että Itäkeskuksen ja keskustan toisessa myymälässä oli tietokoneen tietojen mukaan kummassakin yksi pari jäljellä kokoa 36. Samaten Sellossa olisi ollut, mutta se oli heti poissa laskuista. Samaten oli keskustan toinen liike, sillä se oli suljettu sunnuntaisin. Alkoi suoraan sanoen vituttaa. Lähdimme sitten liikkeestä ulos ja olimme saaneet mukaan lappusen, jossa luki missä liikkeissä oli vielä koneen mukaan yhdet parit jäljellä ja kyseisten liikkeiden puhelinnumerot sekä kenkieni tuotenumero. Olin kaiken lisäksi unohtanut kysyä onko Itäkeskuksen liike auki. Koitin sitten soittaa sinne, ei vastattu. Odottelin hetken, soitin uudestaan ja sieltä vastattiin! Päiväni oli todellakin pelastettu! Varasin kenkäparin ja lähdimme äidin kanssa pikavauhtia Itikseen ja suoraan Dinskohon. Ette arvaa paljonko minua jännitti kun myyjä ojensi minulle kengät ja minä istuuduin sovittamaan. Kuitenkin jännitykseni oli oikeastaan turhaa, sillä heti kun sujautin jalan kenkään niin näin ja tunsin että ne olivat täysin sopivat. Maksoin siis kiltisti viisikymmentä euroa ja nyt olen vihdoin mustien sandaalien onnellinen omistaja! Ainoa ongelma on enää se miten jaksan odottaa lämpimiä säitä...

Tässä kuitenkin uudet muruseni.


Nämä kengät saavat mielestäni jalkani näyttämään siroilta, ja vaikka noissa on ihan hemmetin korkea korko ja pientä platformiakin, ne ovat todella tukevat jalassa ja niillä on hyvä kävellä. Kävely ei mene sellaiseksi hassuksi keikkumiseksi niin kuin joidenkin korkokenkien kanssa.


Kesä, tule jo! 

Ostin myös valkoisen perustopin H&M:ltä, samaten kuin Anttilasta lähti mukaan uusi meikkivoide, puuteri, valokynä, kasvorasva ja luomiväri. En kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi ottaa niistä kuvia, mutta eipä se suuri menetys ole! Keskittykäätten ihanaisiin kenkiini! ;)