Revitty.

Revin Jukan paidan Julma-Henrin levyjulkkareita varten.

Bat shirt.

A regular white tank top. It was boring so I drew a bat on it with a black permanent marker. :D ^^

Now it's gooood!

 

Past 1.

What's in my bag?

One follower suggested this. So here it comes, let's see what's in my bag.

This is my current bag I use. It is from H&M but I have edited it by myself. For example I painted that bat.

Then what's in it.

  
A cellphone, medicines, keys, cigarettes, a perfume, a barrel, a disinfectant and a lighter.

A small bag which contains chewing gum, tissues, lighters, barrel's filters, iPod and a lip balm.

Makeup bag.

A wallet.

Kid's child health center cards and a calendar I have edited by myself.


And of course depending of the day, I might have makeup products and a book and a notebook and a drawing notebook and a pencil case in my bag.. And almost all the time I have a card deck or two in my bag.

Synkkää tuunailua.

Kaveri tuli yllätysvierailulle päivällä. Hänen piti tulla vain pariksi tunniksi mutta vierailu venähtikin sitten kahdeksaan saakka. Ei se minua haitannut, oli kivaa! Kuvia napsittiin lähes viisisataa joista lopulta sitten lähti pois melkein puolet huonon laatunsa takia. Hyviäkin kuvia tosin mahtui mukaan ja niistä saatte osanne tässä merkinnässä.

Aluksi koomailimme ja minä pukeuduin ja meikkasin kauppareissua varten sillä sain tehdä sen rauhassa kun Taru nukkui päiväuniaan. Jani on sivumennen sanoen edelleen yökylässä isoisovanhemmillaan. :D

Näillä mentiin tänään. T-paita on H&M:stä, liivi Seppälästä, housut ovat Morticiasta ja maiharit KenkäMarskista. Oli muuten mukava ja lämmin asu! 

Lähdimme käymään Tiimarissa, kaupassa ja apteekissa. Taru käveli reippaasti koko reissun ajan ihan itse. :) 

Tiimarista bongasin maailman ihanimpia tarroja kolmen euron hintaan! Sainkin sitten idean koristaa noilla tähdillä tuhkakuppini. :D

Ja hiaaaaano siitä tulikin. Nyt kelpaa tumpata tupakoita. :D

Tuunasin myöskin mustan paidan joka näkyy tässä merkinnässä. Mielestäni paidan hihat olivat ihan törkeät. :D Vaikka eivät enää niin törkeiltä näyttäneetkään enää tänään kun sovitin niin tiesin etten tule sitä sellaisenaan käyttämään joten saksin tylysti hihat pois kokonaan. Paidasta tuli siis jonkinmoinen lörttöliivi. 

Loppuillasta intouduimme sitten häröilemään, mikä on ihan perusmenoa minulle ja kaverilleni.

Siinä tuli häröiltyä niin miehistä kuin elukoista, joten ei siitä yhtään sen enempää. :D

Tarukin pääsi siihen osalliseksi... Mitenhän se kestää kun sillä on tällainen äitee. :D

Tarun mentyä unten maille vipellytimme Frediä ja Georgea keittiössä.

Fred tutkaili jääkaappia.

George teki tuttavuutta jalkani kanssa. 

Siinäpä oli taas sen pituinen stoori, nyt menen pesemään meikit ja lössähdän kirjan ja teekupposen kera sänkyyn! Hyvät yöt!

Hot 'n cold.

Tuunasin paidan ja hiukset. Hiukset tuunasin ensin joten tässä tulee. 

Oli siellä jo ihan kiva juurikasvu, tästä kuvasta vaan ei kovin hyvin näy. 

Tästä kuvasta näkyykin sitten juurikasvukin jo paremmin ja samaten aika hyvin se kuinka haaleaksi nuo latvat olivat menneet. Melkein tummanblondeiksi, hyi. Kävin siis tuumasta toimeen ja lätkäisin päähäni Crazy Colorin 46 Pine Greeniä, 43 Violettea ja 44 Capri Bluea. 

Näyttävät lähinnä sinisiltä mutta kyllä siellä on vihreää ja violettiakin!

Noin. Tuli makiat, kyllä nyt taas kelpaa!

Ostin noin vuosi sitten UFFista t-paidan joka oli minulle hiukan liian iso ja tuunasin sen napapaidaksi. Kaiken kaikkiaan mitä paidalle tein, oli kavennus, samaten leikkasin hihat pois ja suurensin kaula-aukon.

Tuli kiva siitäkin, ei pelkästään hiuksista. 

Taru on paraikaa päikkäreillä ja juttelin äidin kanssa että hän tulisi hakemaan Tarun siinä neljän viiden maissa. Siihen asti koitan keksiä jotain aktiviteettia, kun ei hiustenkaan kanssa voi ikuisuuksia räpeltää. :D Katsotaan mitä keksin, saa nyt nähdä.. 

Kuolema tulee.

Tänne toden totta tukehtuu. Ei mahda mitään. Hikoilen kuin eläin ja se ei ole mikään maailman ihanin tunne eikä kaunein näky. Kyllä se kuolema minut vielä korjaa, ja harmittelen vain jos ei. Suoraan sanottuna ihan helvetin kuuma ja hiostava. 

Siivosin piirongin laatikoita ja sieltä löysin erään niittikaulapannan jonka Otto antoi minulle muistaakseni pari vuotta sitten synttärilahjaksi. En ole käyttänyt kyseistä vehjettä kertaakaan, syy näkynee seuraavasta kuvasta.

Taas kerran... Jalokiviä! Ja vieläpä punaisia! On se nyt kumma kun Otto näköjään olettaa minun rakastavan kamalaa blingblingiä ihan vain siksi että olen sattunut syntymään naispuoliseksi... :D Eikä siinä, kimalle ja säihke on kiva katsella mutta se ei ole sama asia kuin että haluaisi käyttää esimerkiksi liian säihkyviä koruja. Minun silmääni miellyttävät enemmän korujen suhteen ihan vain pelkkä metallin säihke, ketjut ja niitit ja nahka sekä musta väri, satunnaisesti myöskin vihreä ja sininen. Enkä käytä missään mitään punaista paitsi hiuksissa ja joskus aivovaurion sattuessa huulissa, niin että..
No, onneksi tämän kaulapannan suhteen asia oli erittäin helposti korjattavissa! Tässä siis panta pienen tuunauksen jälkeen.

Enpä muuta tehnyt kuin irrotin nuo punaiset härpäkkeet ja nyt kaulapanta näyttää jo oikein asialliselta ja siltä että se oikein huutaa päästä kaulaani! Sääli etten ole menossa minnekään tänään ainakaan näillä näkymin, tänne sisälle tukehtuu mikä meinaa sitä että uloskin tukehtuu joten en liikahda senttiäkään mihinkään suuntaan. Paitsi vessaan ja hakemaan kahvia. 

Tämä on taas yksi otos josta tulee mieleen joko Liisa Ihmemaassa tai sitten jokin muu fantasiajuttu, enkä ole oikein ihan selvillä miksi niin! 


Taivaalla näyttäisi olevan harmahtavia pilviä, toivottavasti tulisi oikein kova ukkonen ja rankkasade. Olisi ihana fiilistellä himassa sellaisen ilman iskiessä ja kunnon myrsky varmasti raikastaisi ilmaa todella paljon. No ainahan sitä saa haaveilla, eri asia että miten luonnonvoimat päättävät aikansa käyttää..

Plähh.

Miksei voi olla helppoa tämä vaalentaminen? Kauhean pitkä prosessi, huomaan ma. Tai no tottakai on, musta kun oli se mistä lähdettiin. 

No mutta. Odotellessani äitiäni tuunasin erään mekon. Alkutilanteesta en muistanut ottaa kuvaa, mutta voin sanoa että se oli vain ihan perusmekko, tasainen helma ja sillä lailla. Ja tällainen siitä tuli. 

Saksin siis helman sekä avarsin kaula-aukkoa hitusen. Nyt tuo on oikein kiva, vaikkakin aika lyhyt, mutta eiköhän tuo kesällä ole ihan hyvä! Viimeistään.

Enkä sitten jaksanutkaan meikata mutta ei se mitään, on tässä vielä aikaa! Hassusti muuten sojottaa tuollainen yksi lyhyt hiustupsu tuossa oikeanpuoleisessa kuvassa. :D Nämä kuvat on otettu ilman salamaa, mutta tuo hiusväri ei silti ollut ihan noin tumma keltainen. 

Äiti sitten lopulta saapui muassaan L'oréal Paris Récital Préférencen kestoväri, sävy numero 10.1 Helsinki, eli erittäin kirkas tuhkanvaalea. Se läimäistiin päähän, annettiin vaikuttaa puoli tuntia ja sitten pesaisin pois. Hinkkasin kunnolla hopeashampootakin noihin haiveniin, ja sitten kuivuttuaan tukka näyttää tältä. 

Onhan se edelleen keltainen, muttei todellakaan yhtä keltainen kuin ennen käsittelyä. Hyvää vauhtia ollaan saavuttamassa toivottu lopputulos, nyt mietin vain että pitänee odotella viikko tai pari (jos suinkin maltan) ja lätkäistä sitten vielä joku tositosi vaalea väri. Hairstoren valikoimat näyttivät suhteellisen lupaavilta, voisi siellä käväistä katsomassa. On tämä kyllä varsinainen rasite hiuksille, mutta eipä ainakaan niin kova rasite kun en enää vaalenna, värjään vain. Ja jos menee hermo tähän prosessiin niin sitten ainakin tulee todistetuksi että minua ei ole luotu vaaleaveriköksi, vaikka olenkin syntyjäni sellainen. On kummallista miten pari pientä väripurkkia voivat tuoda valtavan luottavaisuuden ja turvallisuuden tunteen - että jos joku menee pieleen niin pelastus on saatavilla ihan koska tahansa. Olen aina ollut tosi tarkka hiusvärini suhteen, vaikken muuten olekaan kauhean ulkonäkökeskeinen. Tarkoitan tällä sitä, että minua ei häiritse jos kynsilakka on lohkeillutta, eikä minua häiritse jos meikki ei ole ihan tasan tarkkaan täydellinen kunhan se nyt ei ihan kauhealta näytä. Eikä minua myöskään häiritse jos on yksi pieni minimaalinen tahra paidassa. Mutta hiukset, hiukset.. Perhana.

Valkoista ja harmaata.

Aamulla hiihtelin hakemaan näytepurkit labrasta. Sitä ennen toki pukeuduin (aijaa ihanko tosi) ja yllätin itseni laittamalla päälleni valkoista! Tai siis näin suuressa määrin valkoista. 

 Valkoinen tunika GT. 

Alla oleva musta toppitunika GT. 

Polvisukat Seppälä. 

Kengät Dinsko. 

Korut vähän sieltä ja täältä. 

Ylitin siis itseni tässä vaaleudessa, mutta täytyy sanoa että viihdyn näissä vaatteissa! Valkoinen on mukavaa vaihtelua ja tunika on tosi pehmeä ja löysä niin että se tuntuu tosi mukavalta päällä. Vähän kuin olisi yöpaidassa ja siltä tuo paita vähän näyttääkin.

Lueskelin tuossa jonkin aikaa ja sitten muistin että olin tänne aiemmin puhunut eräästä tuunauksesta jonka tahtoisin toteuttaa. Toiveenani olisi ollut uusi kevättakki, mutta koska minulla on takkeja pilvin pimein eikä missään muutenkaan näkynyt mitään sellaista yksilöä minkä olisin kelpuuttanut, niin sain sitten idean. Ei kun tuunaamaan! 

Monta vuotta vanha miesten huppari, kokoa S. En ole käyttänyt tuota ollenkaan. Eihän tuo takki ole, mutta villatakin kun sinne alle laittaa keväällä niin kyllä se takistakin käy. Katsotaan sitten hupparin muuntumisleikkiä. 

Irrotin hupun kiristynauhat ja leikkasin hupparin edestä keskeltä halki, hiukan ompelua niin että saumat eivät purkaudu ja se oli siinä!

Eikös tullutkin kiva?

Juuri sellainen lörttö kuin haaveilinkin! Kiinnityksenä ovat vain nuo narut jotka revin hupusta irti ja ompelin tuohon eteen. Nyt tällä tulee olemaan käyttöäkin varsinkin sitten kun ilmat lämpenevät, hupparina tästä ei ollut oikein mihinkään. 

Kaipasin "takkiin" vielä jotain koristusta ja sitten muistin että minulla oli eräs kangasmerkki kätköissäni. 

Merkki rinnuksiin ja se on siinä! Hakaneulakiinnitys on niin helppo kun kyllästyessään saa sitten pois. Olen sen verran ailahtelevainen että välillä haluan paljon koristetta ja välillä yksinkertaisempaa, sen takia kaikki irroitettavat jutut sopivat minulle kuin nenä päähän. 

Tänään on tiedossa vielä kaverin kanssa kahvittelua sekä illalla toivon mukaan katson vihdoin ja viimein Noitavainot. En meinaa pysyä housuissani! Petyn jos leffa onkin huono. Sormet siis vain ristiin ja toivotaan että se on tasokas.

Mä mulkoilen sua pahasti. Etsä nää hei.

Ps. Pitäisköhän värjätä ne hiukset tänään?