tiistai 9. maaliskuuta 2010

Lennä lennä lepakko.

Ystäväni tuli tänään meille Tiimarireissun jälkeen joten kuvia on siis luvassa taas tavallista runsaammin.  Ennen niitä kiitän kuitenkin, sillä kaksi kysymystä on jo tullut kysymyspostausta varten! Kiitos niistä ja lisää tulemaan! :)


Sitten tämän päivän kuviin ja tunnelmiin.


Valmistautumista asukuvien ottoa varten.

Ja kuka huomaa mitä eroa? Aivan, en ole enää rastapää. Harmittaa, mutta rastat alkoivat jo olla enemmän taakka kuin ilo. Juurista rastat olivat löystyneet tosi paljon ja hapsottivat epäesteettisesti, samaten kuin hiukset olivat ihan kivassa takussa jo kuten sain huomata siinä vaiheessa kun olin pessyt hiukseni ja koitin niitä takkuja selvittää. 
Rastat ehtivät olla minulla päivän alle kolme viikkoa, mutta jotenkin nyt loppui vain kärsivällisyys niiden suhteen paljon nopeammin kuin aiemmin. 


Muhkea pehkoni oli sitten kun oli juuri saatu rastat irti ja harjasin vähän kikkaraa suoraksi. Tuntuu ihan omituiselta, mutta helpotuskin tämä on! Nyt alan sitten suunnittelemaan että mitähän väriä sitä päähän laittaisi seuraavaksi, voi olla että joitakin kivoja raitoja mutta sen näemme sitten myöhemmin.

 Pitkähihainen paita H&M. 
Alla oleva tunikatoppi GT. 
Sukkikset Seppälä. 
Polvisukat Seppälä. 
Kengät Dinsko.

Samalla kun näitä asukuvia napsimme, päätin että otetaan nyt sitten siitä eilen hehkuttamastani neuletakista (eli omin sanoin viitasta) kuvat teille myös!



Siinäpä ne. On kyllä aivan ihana ja mahtava ja tosi lämmin luomus. Olin hetkisen ulkona ylläni vain tuo, pitkävartiset hanskat ja kaulahuivi ja minulla ei ollut yhtään kylmä vaikka lämpötila oli nollassa. Lämpimämpiä säitä odotellessa... Tulisivat jo!


Tiimarista ostin kaksi tyhjää vihkoa sekä neljä mustaa antiikkikynttilää. Selvisin vähän päälle vitosella, ei mielestäni ollenkaan paha. Toinen vihoista oli heräteostos, mutta vihkoja tarvitsen aina, joten se on hyvä investointi. Sitä paitsi se heräteostosvihko maksoi alle euron. 


Nyt koitan korvat sauhuten miettiä miten vietän loppuiltani. Minulla on kaksi vaihtoehtoa, joko lukeminen tai elokuvien katsominen. Tahtoisin tsekata uudelleen pitkästä aikaa Brokeback Mountainin sekä Veren Vangit, mutta en nyt oikein ole varma onko minulla niin kovin elokuvafiilis tällä hetkellä. Toisaalta sinänsä se ja sama lukisinko vai katsoisinko Veren Vangit - molemmissa on vampyyriteema. Plus se että elokuvassa minulla olisi silmänruokaa! Veren Vangeissa Lestat (Tom Cruise) ja Brokeback Mountainissa Jake Gyllenhaal. Tähän kohtaan sopisi tosi hyvin seuraavanlainen lausahdus: *kuola valuu suupielistä*, mutta koska en enää nykyään käytä tuollaisia merkintöjä, en leikisti ole kirjoittanutkaan sitä tähän. 

Lyhyestä virsi kaunis.

Haluaisin tosissani toteuttaa kysymyspostauksen. Ja luulisi myös että kun minulla on jo kaksikymmentä lukijaakin, että kysymyksiäkin tulisi ihan kivasti olettaen että kaikki kysyisivät vaikka yhden. Eli jos on mitään kysyttävää, ihan mitä tahansa, niin kysykää! Toivoisin että kysymyksiä tulisi enemmän kuin viisi, niin että niistä voisi saada ihan oman postauksensakin aikaan. <: Siispä kysymään vain!

Palailen kyllä tänne ihan oikeankin postauksen merkeissä, jahka jotakin kertomista keksin. <: Minulla on pari aihetta takataskussa, pitää vaan repiä motivaatio niihin, ne kun ovat vähän syvällisempiä kuin nämä perus vaatehömpät. 

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Että sellainen päivä.

Aamu alkoi Janin juhlistamisella. Poju sai kakkua ja lahjapaketin, jonka sisältä paljastui ihmissusi-lelu. Taisi olla aikalailla mieleen, tosin ihmissudella oli vielä aamulla ehjä kirves, joka tähän mennessä on jo kahdessa osassa...

 Siinä nelivuotias kakkunsa kanssa! 

Päivä jatkui sitten suht rauhaisissa merkeissä, minä lähinnä koomasin, luin ja pesin pyykkiä ja välillä pompin koneella vakoilemassa onko tänne tullut kommentteja. 

Iltapäivällä isäni tuli tuomaan Janille lahjan ja samalla kaikkea muuta pientä sälää. Osaa tavaroista en ole tutkinut, ne taitavat olla lapsille, mutta en voinut uskoa silmiäni kun huomasin toisessa muovikassissa kaksi juttua MINULLE! Ne ovat ihan TÄYDELLISIÄ!


Kiroileva Siili 2 ja musta viittamainen villatakki! 

Näköjään kuvaan on päässyt myös Sonatan hemmot, jos olette tarkkasilmäisiä niin näette jätkien kurkkaavan villatakin olan ylitse. 

Aivan täydellinen vaatekappale. Todella pitkä, siinä on huppu ja reiät käsille, ja edessä nauhat jotta sen saa kiinni. Kaiken kaikkiaan siis minun silmääni viitta jossa on käsille reiät! Aivan mahtavaa!


Täydellinen. Tulisi jo kunnolla kevät, pääsisin käyttämään tuota ihan ulkonakin, päällysvaatteena! Käsien reiät on nimittäin tehty siten että olkapäät ja osa käsivarsista ovat kunnolla neuleen alla, niin että se lämmittääkin. Tuohon alle ei tarvitsisi lämpimillä säillä paljon muuta edes. Kuvaan teille tämän komeuden joku kaunis päivä ylläni. 
Alunperin tämä on Benettonin. On siis varmaan ollut uutena suhteellisen hintava!

Kihistyäni hetken näiden ihanien uutuuksieni parissa, sain aikaiseksi meikata ja pukeutua. 

 Neuletakki Only. 
Toppi H&M. 
Hame itsetehty. 
Sukkahousut Seppälä. 

Hameen olen itse ommellut käsin, sillä ompelukone ei suostunut ompelemaan tuollaista kangasta. Sain huomata että hame on ratkennut molemmista sivuista, joten joudun joku kaunis päivä tarttumaan neulanvarteen ja vahvistamaan ompeleet. Eipä se tosin mikään kovin iso homma tule olemaan. 

Sain Otolta muuten neljä ruusua naistenpäivän kunniaksi. 

Ja takaisin asiaan. Äitini, pikkusiskoni ja Janin kummitäti tulivat käymään viiden kieppeillä. Pois menevistä vaatteistani äitini ja siskoni ostivat yhteensä kaksi paitaa ja kengät, ja tienasin kymmenen euroa (mielestäni oli liikaa, ja sanoinkin sen, mutta asiakas nyt väen väkisin halusi päättää hinnan). 
Äitini ja siskoni lähtivät aika pian tulonsa jälkeen ja Janin kummi, joka on pitkäaikainen ystäväni, jäi meille vielä hetkeksi juttelemaan ja kahvittelemaan. Hänellä on kohta syntymäpäivä, ja suunnittelimme pitävämme kahdenkeskiset pileet jossa juhlistamme minun synttäreitäni jotka jo menivät, ja hänen synttäreitään. Niistä tulee siis yhteenlaskettuna 41-vuotissynttärit! Hui helkkari. Katsotaan milloin pileet toteutuvat, ainakin suunnitelmat olivat sen verran lupaavat että en millään malttaisi odottaa! 

Taru on jo unten mailla ja Janinkin pistämme kohta petiin, sitten vietämme iltaa Oton kanssa kuunnellen Harry Potter -musiikkia ja pelaten Harry Potter ja Viisasten Kivi -lautapeliä. Ihme että Otto haluaa kanssani pelata sitä, minä kun hakkaan siinä pelissä kaikki ihan 6-0. En voi käsittää miten kaikki pikkujututkin jäävät mieleeni, jos aihe on kiinnostava. Mutta sen voin sanoa että minä olen Harry Potter -fani henkeen ja vereen, olkoonkin että saatan olla jo hieman iäkäs siihen. Mutta tosifanius kestää läpi elämän, minä aloitin jo noin kymmenvuotiaana.

Ps. Iltapäivällä minulla oli tylsää ja tässä teille todiste(ita) siitä.

Spring is coming.

Janin syntymäpäivä on nykyään sellainen merkkipaalu josta tajuaa että kevät on tulossa kohisten. Ja jossei vielä 8.3. näytä keväältä, niin kuukautta myöhemmin viimeistään näyttää, sillä huhtikuussa tänne kotikonnuilleni tulee aina Tivoli Seiterä, ja sen saapuessa on kyllä jo kevät ja kunnolla sittenkin! En malta odottaa Tivolin mainoskylttejä, ne ovat niin ihanan keväisiä ja rakastan Tivolimeininkiä. Samaten kuin rakastan kesäisin huvipuistoja, sen tunnelman takia. Saa olla ihan rauhassa lapsi taas vaikka olisi miten vanha eikä kukaan katso kieroon!

Erinäisiä kevään merkkejä olen kyllä huomannut jo tähän mennessä, ja kukapa kevättä innolla odottava ei olisi huomannut. 

Valoisaa alkaa olla jo aamuseitsemältä. Eihän siitä ole vielä kauaakaan kun aamuyhdeksältä oli vielä lähes pilkkopimeää! 

Linnut visertävät. En tiedä mitään ihanampaa kuin astua ovesta ulos ja kuulla lintujen laulua. Mieli lepää. 

Jos paistaa aurinko, se lämmittää. Ja sehän paistaa useammin kuin vielä hetki sitten! Ulkona kävellessä saattaa tulla jo kuuma kun astuu aurinkolänttiin ja kävelee hiukankaan reippaampaa tahtia. 

Kevätmallistot ilmestyvät kauppoihin. Vaikka suurin osa vaatteista onkin keväisin kuoseiltaan sellaisia että ne eivät minua miellytä, on mukavaa mennä hankkimaan tuulahdus keväästä ja kesästä vaate- tai kenkäkaupasta, joissa jo alkaa näkyä kevyempää pukinetta kuin vielä jokunen aika sitten. 

Ja mikä melkein tärkeintä, mittari ei näytä enää syväjäädytyslukemia! Vaikka pakkasta olisi ja lunta sataisi, ilmassa tuoksuu jo kevät. 

Energiatasoni nousee ihan huomaamatta mitä valoisampaa alkaa olla ja mitä lähemmäs kesää mennään. Rakastan jokaista vuodenaikaa, mutta ehkä juuri eniten melkein kevättä, sillä silloin maailma tavallaan syntyy uudelleen. Kaikki herää eloon taas kylmän ja synkän talven jälkeen. Kesä on aivan upea sillä silloin luonto on täysissä voimissaan, elossa ja kaunis kuin mikä. Syksy on upeaa aikaa, maailma alkaa hiljalleen vaipua uneen, puista putoaa lehdet. Vanha lähtee uuden tieltä. Ja sitten tulee talvi, jolloin luonto lepää odottaen taas uudestisyntymistään. 

Kuka sanoo ettei usko jälleensyntymiseen? Luonnossahan se tapahtuu käytännössä joka vuosi, keväällä!

Onneksi olkoon Jani neljä vuotta!!



Tästä tapahtumasta on iltakymmenen aikaan jo neljä vuotta, ihan käsittämätöntä! Jani on jo iiiiso poika, mitä kaikkea hän jo osaakaan!

Jani osaa..

...piirtää ja värittää tosi hienosti. Autoja tykkää piirrellä kovasti. 
...puhua todella sujuvasti. Jotkut sanat ehkä lausuu väärin, mutta ihan täydellisiä lauseita tulee ja poika on varsinainen viisauspakkaus, todella looginen ajattelussaan ja aika hemmetin kiero kun sille päälle sattuu. ;D
...laittaa videon itse päälle ja kelata sen alkuun. 
...laittaa itse myös pleikkarin päälle ja valita Crash Team Rasingista itse pelin, hahmot ja radat ja kaikki!
...pukea ihan itse!
...hakea kaapista juotavaa. Kaataa tosi siististi mukiin, ei läiky yhtään. 
...syödä itse, yllätys yllätys. 
...syöttää Tarua. Ehkä vähän sottaista kun Taru on välillä varsin vilkas, mutta muuten. Janista on jo iso apu äidille. 
...paimentaa Tarua muutenkin. Ja kiusata pikkusiskoaan aika tehokkaasti. Tosin tasoitukseksi on sanottava että Tarukin osaa olla aika riiviö halutessaan. :D
...siis vaikka mitä! <3


Siispä onnea vielä kerran rakkaalle nelivuotiaalle pojalleni, toivottavasti hän pitää lahjastaan ja isin tekemästä kakusta! 

Samaten toivottelen erittäin viihtyisää ja antoisaa naistenpäivää kaikille naisille!