lauantai 13. maaliskuuta 2010

Ime parsaa!

Ai että, osan eilisillasta kulutin katsellen Putouksen kohtauksia Youtubesta. Sain taas nauraa naama vääränä ja vatsa kipeänä, ei voi olla niin mainioita hahmoja! Minuun eniten vetosivat Marja Tyrni ja Jone Riksusta, ja hyvänä kolmosena tuli Kete Rahkonen. Aijai... Tälle pätkälle nauroin varmaan eniten eilen:





Aivan mahtavaa... Etenkin seuraava kohta: 


Juontaja: Sopiiko että sanon Jouni?
Jone: Sopiiko että sanon Kalevi?


En voi tietää mitä hauskaa tuossa on, mutta ne äänensävyt ja eleet... Jumankauta olen nauranut tuolle pitkään. :D


Eilen käväisin Hairstoressa kuten taisin mainitakin, ja sieltä lähti mukaan eräs shampoo. Katsotaan koska olisi aikaa hiusten värjäilylle, alan kohta jo olla malttamaton. Sääli että yksin ei saa kovinkaan hyvin värjättyä hiuksia tarkasti, pitää aina pyytää Otto apuun. Toivottavasti mahdollisimman pian nyt kuitenkin saisimme jotain aikaan ja toivottavasti pääsenkin tavoitteeseeni!


Kiertelimme äitini kanssa muuallakin kaupungilla, ja Bijou Brigittestä tarttui mukaan kolme sormusta. En vain pystynyt vastustamaan yhtäkään näistä. 






Etenkin tuo pöllö, ah ja voi. <3 Hinnat näillä meni seuraavasti, vasemmalta oikealle: 5,95€, 8,95€ ja 3,95€. Mainittakoon nyt vielä että menin etsimään sormusta jossa olisi ollut violettia, mutta eipä sieltä oikein löytynyt sopivaa ehdokasta. Kauniita ne kaikki olivat, mutta ne olivat joko sen muotoisia etten pitänyt tai sitten liian koreita. Kaipasin jotain suht yksinkertaista, mutten löytänyt.




Anttilasta hiusvärien lisäksi mukaani tarttui elokuva nimeltä Shrooms. Se on K-18 ja muistan lukeneeni syksyllä jostakin blogista että se oli kuulemma hyvä, pitänee katsastaa. En olisi sitä muuten ostanut kun en tiedä millainen se on mutta kun neljällä eurolla lähti niin mikäs siinä. 


Kävimme kaiken muun ohella myös ruokakaupassa ja Alkossa. Kaupasta ostin elämäni ensimmäistä kertaa tofua, maustamatonta sellaista. Olen kyllä tofua syönyt ja se on hyvää, mutta en ole ikinä kokannut sitä itse. Nyt onkin sitten hyvä hetki kokeilla! Minä kun en enää oikein siedä lihaa paitsi ani harvoin, niin pitää alkaa katselemaan korvikkeita lihalle.
Alkosta minun oli ihan pakko ostaa viskiä. En ole ikinä kunnolla maistanut viskiä niin että oli jo korkea aika. Ostin siis... 






...Jack Danielsia! Pullo on jo korkattu, illalla kaveri tuli meille katsomaan Brokeback Mountainin ja otimme pienet hömpsyt samalla. Aluksi viskin haju tyrmäsi melkein meidät molemmat, mutta kun sitä oli nuuhkinut ja maistellut niin johan alkoi olla aika hyvää! Minä kun olen sellainen nautiskelija alkoholin suhteen, niin tämä pullo tulee kestämään minulla ikuisuuden. Sitä paitsi tuo on niin vahvaakin, ettei sitä edes voi ottaa kerralla paljoa ellei halua laota heti alkuunsa. 


Eilinen kirjastoreissuni meni päin persausta. Viiden maissa olimme lähdössä äitini kanssa käymään siellä, minä olisin palauttanut pari kirjaa ja ottanut jotain uutta tilalle, mutta sitten tuli mutka matkaan niin että pääsimme kirjastolle vasta hieman kuuden jälkeen ja se perhana oli silloin jo kiinni! No, palautusluukusta sujautin sitten vain kirjani ja tänään sitten uusi yritys sen lainaamisen suhteen. Kirjasto on tänään neljään asti auki, ja minun täytyy joka tapauksessa käydä kaupassa niin että samallahan sitä sinne kirjastoon hipsii. 

Eilisistä vaatteista ei ole kuvaa sillä oli sen verran kiire ja sitten laiskotti, mutta pärstäkuvan nappasin illalla tylsyyksissäni.


 Ai että ku oon söpö.

Ja tässä teille vielä eräs pätkä Putouksesta, enjoy!

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Näistä uneksin päivin ja öin.

Björn Borg: 79170493 - Brandokselta

Aivan täydelliset Björn Borgin kengät. Olen ikuisuuden haaveillut mustista nilkkureista jossa on nauhat ja solki, ja tässä ne pomppasivat eteeni vihdoin. Kengät täyttävät kriteerini aivan täydellisesti! 

Pidän yleensä polveen asti ulottuvista varsista, tai sitten ihan vain kengistä joissa ei ole vartta ollenkaan. Kuitenkin olen alkanut kaipaamaan jotakin muutosta, ja olen katsellut sillä silmällä useita kenkiä joissa on "kesken loppuva" varsi, mutta yhdetkään näkemäni eivät vedä vertoja näille! Nämä saapikkaat ovat yksinkertaisesti Jumalaiset Isolla Jiillä.

"Olen mukana kilpailussa, jossa voit voittaa 90 e
kenkälahjakortin BRANDOS.fi -nettikauppaan.

Niin mikä kevät?

Nyt voin sanoa ihan suoraan että kyllä päiväni alkoi hiukan huonosti. Sillä kun katsoin lähes ensi töikseni ulos, minua kohtasi seuraavanlainen näky.


Nyt pitäisi olla MAALISKUU eikä joulukuu. Ja kaiken päälle Otto sanoi mittaria vilkaistessaan että lämpötila on nollassa eli tuo on sitten kunnon sohjolunta. Juuri kun olin tottunut siihen että kepeästi vain korkkarit jalkaan ulos lähtiessä, niin sitten puskee tällaista! Juuri kun oli jo osa lumesta niin lupaavasti sulanut... Voi paska nyt näin suoraan sanottuna. 

Noh, jotakin piristettä minulla sentään on sillä eilen sain idean laittaa itselleni kynsikorun. Minulla on joskus aiemminkin ollut itsetehty, mutta silloin koru oli sen verran iso että se tarttui koko ajan joka paikkaan niin että koru ei kauaa kynnessä pysynyt, mutt tällä kertaa tein siten että lävistin kynnen terävällä lävistysneulalla todella varoen ja laitoin kaulakorusta irrottamani renkaan siihen. 


Aika hauskan näköinen siitä tuli. Koru on vasemman käden nimettömän kynnessä. 

Eilen illalla leffafiilis valtasi mieleni ja majoituin sohvalle katsomaan Pan's Labyrinthia. Olen nähnyt sen aiemminkin ja se on kyllä sanoin kuvaamattoman upea ja koskettava elokuva, sekä pelottavakin joiltain kohdin. 


Elokuva on visuaalisesti myös todella antoisa ja kaunis. Aivan upeaa. 
Mutta se mitä kammoan yli kaiken, ja sama asia myös viehättää suuresti, on tämä örrimörri tässä.

Leffan kuvat Googletettu.

Miten kukaan voi edes keksiä mitään noin sairasta ja mielenkiintoista? 

Jos hyvin käy niin tänään lähden käymään Hairstoressa ja illalla sitten olisi todennäköisesti luvassa Brokeback Mountain, joko yksin tai sitten kaverin kanssa, saa nyt nähdä miten asia etenee.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Kyllä tämä tästä.

Eilen kävin ostamassa hiusvärin. Jonkin muun kuin mustan. Mikä se on, en paljasta vielä - näette jahka saan aikaiseksi värjätä tämän kuontalon. 

Kuitenkin olin liikenteessä tämän näköisenä.



  Kaikki kuvissa yllä olevat vaatteet ovat Seppälästä, paitsi kengät ovat Dinskosta. 


Ostin eilen myöskin hiuslakan sillä edellinen vetelee jo ihan viimeisiään ja hiusteni kanssa en tule toimeen ilman kunnon lakkaa. 

Kävin Anttilassa vilkaisemassa olisiko mitään kivoja leffoja alennuksessa, ja olihan siellä! Pan's Labyrinth lähti mukaan kahdeksalla eurolla ja Parfyymi neljällä. Ei ollenkaan paha, kaksitoista euroa kahdesta upeasta elokuvasta, sopii minulle paremmin kuin hyvin! Näin siellä myös Noitavainot-leffan kolmella egellä, ja olin juuri pari päivää sitten tilannut sen kympillä netistä. Ehkä hiukkasen vatuttaa, mutta eipä sille enää mitään mahda. 

Kerroin teille joskus kauan sitten että tilasin myöskin vihreät piilolinssit, ja tässäpä niistäkin hiukan kuvamateriaalia.


En oikein tiedä kummat ovat kivemmat, vihreät vai violetit, mutta minulla on nyt onneksi molemmat joten voin vaihdella aina mieleni mukaan. Ystäväni sanoi että silmäni ovat pelottavat näillä linsseillä, miksen minä huomaa sitä pelottavaa efektiä? :D


Kävin kaupunkireissun jälkeen myös lähikaupassani ja satuin bongaamaan hyllyltä Smart Black -tupakkia. Olihan sitä pakko ostaa kokeilumielessä ja kun avasin askin, sain melkein hepulin.



Ihan tosi, HARMAITA filttereitä!? :D Hauskan näköistä kyllä, ja eilen kaverini sanoi että nämä kyllä sopisivat värinsä puolesta synkkään olemukseeni mutta ehei... En kyllä aio näitä alkaa vakituisesti polttamaan. Ei kykene. Noissa on hemmetisti hiilimonoksidia ja häkää, paljon enemmän kuin niissä mitä normaalisti poltan. 

Eilisen illan vietin lähinnä kirjaa lueskellen ja kahvia juoden. Tänään en tiedä yhtään illasta, mutta päivästä sen verran että jos ei terveysasemalla saa hoidettua erästä Tarun näytettä niin sitten pitäisi raahautua Lastenklinikalle asti. En kyllä voi ottaa Tarua mukaan, sillä hän oli köhässä vielä pari päivää sitten ja nyt on menossa ohi, en halua viedä Tarua ihan vielä tuonne kylmään ettei köhä tule takaisin. Taidan soittaa sairaalalle ja ilmoittaa että näytteenotto viivästyy hieman, valitettavasti kyllä mutta tuskin se nyt on niin parista päivästä kiinni. Jos menemme sinne sitten heti maanantaina niin eipä sillä varmaankaan kovasti väliä ole mennäänkö perjantaina vai vasta sitten alkuviikosta.  
Apteekkiinkin on tänään asiaa, samaten pitäisi kirjastossa käydä palauttamassa yksi kirja ja hakemassa toinen jos se suinkin sattuu olemaan siellä eikä lainassa. Minulla on pienimuotoinen vampyyrikausi menossa, niin että haluan lukea uudestaan Draculan.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Kysymyksiä ja vastauksia.

Ihanan monta kysymystä olette laittaneet, kiitos oikein kovasti teille siitä! Ajattelin nyt alkaa purkaa sitä vyyhtiä sen verran kuin ehdin tällä hetkellä. Jos laskin oikein niin yhteensä neljätoista eri kysymystä tuli, ja hei jos vielä joku mietityttää niin laittakaa lisää kysymyksiä, vastaan kyllä niihinkin! Joko vielä uudella kysymyspostauksella tai sitten tekstien välissä. 

Sellaista vielä ensiksi huomautan, että kun laitoitte niin kovin syvällisiä kysymyksiä ja aivoni eivät aina ole ihan täysin toimintakunnossa niin saatan unohtaa mainita jotakin asiaan liittyen. Vastaus ei siis välttämättä ole täysin tyhjentävä aivojeni älykkyysosamäärän takia, mutta jos joku vaivaa niin kysykää toki! Vastaan kyllä mahdollisimman tarkasti. 

Miten löysit wiccalaisuuden?
Vastaus: Olen koko ikäni ollut kiinnostunut noituudesta. Lapsuuden leikeissä olin aina noita tai vähintään joku vastaava jolla kuitenkin oli taikavoimia. Tykkäsin kutsua itseäni noidaksi jo suht nuorena. 
Kristinusko tuntui minusta aina jotenkin väärältä ja kummallisella tavalla ahdistavalta. Päässäni risteili kovasti kysymyksiä kaikesta todella syvällisestä, ja muistan pohtineeni hämärästi jo todella nuorena eikö ole mitään uskontoa jonka edustajat ovat noitia, tai joka pohjautuu sellaisiin asioihin. 
Olin noin kymmenen vuotias kun löysin Internetin ihmeellisen maailman. Siellä törmäilin satunnaisesti wiccalaisuuteen liittyviin artikkeleihin ja nettisivuihin, ja asia jäi jotenkin muhimaan päähäni. 
Täytin neljätoista ja olin taas eräänä päivänä koneella. Wiccalaisuus-ajatukset olivat muhineet päässäni jo useamman vuoden, jossain alitajunnassa, piilossa. Taas silmille ponnahti esiin nettisivuja, joissa kerrottiin wiccasta ja ennen kuin huomasinkaan, minulla oli kansiollinen netistä tulostettua materiaalia kyseisestä uskonnosta ja lista aihetta käsittelevistä kirjoista, jotka halusin saada hyppysiini. 
Pian tulikin joulu ja täytin viisitoista ja paketeista pomppi esiin kirjoja joita olin toivonutkin. Olin myös lukenut tarkalleen kaikki tulostamani paperit, ja olin valmis tekemään omistautumisrituaalin, ja toteutinkin sen melkein heti täytettyäni viisitoista. Siten löysin wiccalaisuuden ja siten vihkiydyin siihen. 
Nykyään kuitenkin kutsun itseäni enemmän eklektiseksi pakanaksi, sillä olen lukenut paljon enemmän asiasta ja perinteisemmästä noituudesta, ja huomaan molempien tekstien täsmäävän itseeni. Joten jos joku nykyään kysyy mihin uskontokuntaan kuulun, vastaan olevani eklektinen pakana. Se tarkoittaa siis sitä, että olen pakana joka napsii vähän sieltä sun täältä asioita jotka tuntuvat sopivilta, mutta suurimmilta osin kuitenkin olen ihan perus noita vain. Noituus ja wiccalaisuus eivät kamalasti eroa toisistaan, mutta jos jotakuta kiinnostaa voin joskus kertoa siitä enemmän. :)


Kerro esim. wiccalaisuuden rituaaleista yms. 
Vastaus: Tämä on aika laaja kysymys, joten koitan vastata suppeasti vain noista rituaaleista. Jos haluatte tietää lisää, kysykää! :)
Rituaaleja voi tehdä koska tahansa, ja miten ikinä tahtoo. Yleisimmin kuitenkin wiccalaisuudessa rituaalit ajoittuvat sapattien mukaan, joita on kahdeksan kappaletta, ja kuunvaiheiden mukaan, yleisimmin täysikuun. Kirjat ja netti ovat pullollaan erilaisia rituaaliohjeita, mutta peruskaava on ehkä seuraavanlainen. Kerätään rituaalissa tarvittava materiaali, puhdistaudutaan henkisesti ja fyysisesti, piirretään ympyrä jonka sisälle sulkeudutaan jotta rituaalissa nostatettava energia ei katoa ja jotta häiritseviä energioita ei pääse sisään, kutsutaan paikalle elementit ja jumala ja jumalatar, luetaan loitsu tai ennustetaan tai mietiskellään tai mitä ikinä haluaakaan rituaalissa tehdä, kiitetään paikalla olleita elementtejä ja jumaluuksia, puretaan ympyrä, asetetaan lahja jumaluuksille. Lahja voi olla mitä tahansa, keksiä, viiniä, mehua, maitoa. 
Itse en nykyään enää tee rituaaleja noin suurella kaavalla paitsi ehkäpä juhlapäivisin, jos muulloin niin en tarvitse enää tarvikkeita jos haluan vain puhutella jumaluuksia. Myöskään en enää tarvitse ympyrää suojakseni, pystyn nostattamaan energiaa ilman sitä ja pitämään häiritsevät energiat myös loitolla.
Mutta kuten sanottu, jokainen tekee rituaalit ja taiat niin kuin parhaimmalta tuntuu, virallisia sääntöjä ei rituaalin kaavasta ole! 


Miten aloitte seurustelemaan Oton kanssa?
Vastaus: Otto bongasi minut IRC-Galleriasta vuonna 2005, juttelimme jonkin aikaa netissä ja sitten menimme treffeille ja PAM. Tässä ollaan. :D Joskus olen itsekin todella hämmentynyt siitä miten kaikki kävi. 


Mikä sinua erityisesti miellyttää wiccalaisuudessa?
Vastaus: Tähän on haastavaa vastata sillä en enää koe rajoittuvani pelkästään wiccalaisuuden (erittäin joustavien) rajojen sisäpuolelle. Kuitenkin ehkä yksi asia miksi mielestäni wiccalaisuus on todella jees, on sen ohjenuora: Tee mitä tahdot, kunhan et vahingoita ketään. Ja jokainen hyvällä logiikalla varustettu tajuaa, että tämä on todellakin aivan mahtavasti sanottu, erittäin hyvä ohje. Samaten wiccalaisuuden yksi tarkoitus on suojella luontoa ja eläimiä, jotka ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ja kyllä näin tarkemmin ajatellen minua miellyttää oikeastaan kaikki wiccalaisuudessa!


Miten wiccalaisuus näkyy arkipäivässäsi?
Vastaus: Pyrin elämään niin kuin on hyvä: Teen mitä tahdon, kunhan en vahingoita ketään. Tietenkään ei voi kokonaan olla vahingoittamatta, ottaen huomioon että melkein mistä tahansa voi esim. loukkaantua, mutta tietoisesti en hauku ketään tai lyö, tai mitään muuta. Myöskin pyrin kunnioittamaan luontoa ja eläimiä samoin kuin kanssaihmisiä, esim. lahjoitan kuukausittain rahaa Greenpeacelle. Ja mikä myös tärkeää: pyrin pitämään itsestäni hyvän huolen, sekin on eräs wiccalaisuuden ohjeista. 


Jos saisit vapaasti valita niin mitä haluaisit tehdä työksesi/elämäntehtäväksesi?
Vastaus: Olettaen tosiaan että mitään rajoituksia ei olisi, niin tahtoisin olla kirjailija ja laulaja jossakin raskaamman musiikin bändissä. 


Minkä ikäisiä sisaruksia sinulla on ja mitä he tekevät?
Vastaus: Minulla on sisaruksia yhteensä kuusi kappaletta. Aloitan vanhimmasta. 
Isoveli Mikko - hänellä on vähän päälle vuoden ikäinen lapsi, mutta muuten en ole hänen elämästään kovin perillä. 
Pikkuveli Ossi - hän käy lukiota ja hänellä on tyttöystävä. Hän käy myöskin koulun ohella töissä. 
Pikkusisko Nella - hän käy yläastetta ja harrastaa samalla tietääkseni jotakin, mutten ole varma mitä. Hänen harrastuksensa vaihtuvat aika tiuhaan tahtiin. Hän pääsee ensi kesänä ripille. 
Pikkusisko Milla - hän on vielä tarhaiässä, joten päivisin hän taitaa olla tarhassa. 
Pikkusisko Heidi - hänkin on tarhaikäinen. 
Pikkuveli Onni - hän on vähän päälle vuoden joten voinette arvata missä ja miten hän viettää päivänsä. :)


Toiveammattisi?
Vastaus: Ehkäpä edellämainitut kirjailija ja rokkitähti! :D Myöskin lävistäjän ja tatuoijan, tanssijan sekä näyttelijän työt kiinnostaisivat. 


Onko päivittäisiä wiccarutiineja vai vaan juhla-aikoina jotain?
Vastaus: Tähän voi oikeastaan lukea vastauksen tuolta hiemaan ylempää, kohdasta "miten wiccalaisuus näkyy arkipäivässäsi".


Mitä koulua olet käynyt?
Vastaus: Peruskoulun olen suorittanut. 


Jouduitko lopettamaan koulun kesken kun tulit raskaaksi?
Vastaus: Kävin noin kuukauden kaksoistutkintoa, jonka johdosta minusta olisi tullut ylioppilas ja parturi-kampaaja, mutta sen koulun jouduin jättämään jo heti alussa kesken sillä minulla oli fyysisesti niin rankka raskaus ettei olisi koulunkäynnistä tullut mitään. 


Mitä vanhempasi sanoivat ja miten he ragoivat kun kerroit odottavasi Jania?
Vastaus: Äitini järkyttyi aluksi, eikä halunnut pariin tuntiin jutella kanssani. Sen jälkeen kuitenkin keskustelimme äidin kanssa ja hän kertoi kuinka on tukenani teen sitten melkein mitä tahansa, ja nyt hän on korvaamaton apu minulle. Rakastaa lapsenlapsiaan yli kaiken. 
Isäni reaktio oli sitten ehdottomampi, hän ei pitänyt ollenkaan ajatuksesta että olin viisitoista ja raskaana. Kuitenkin hän sopeutui ja on nyt oikein ihana isoisä. 


Asuitteko Oton kanssa yhdessä jo silloin kun tulit raskaaksi?
Vastaus: Emme asuneet. Otto kyllä vietti enimmän aikansa äitini luona missä asuin silloin, mutta kahdestaan omillemme muutimme silloin kun olin raskaana noin kolmannella kuulla. 


Mihin ammattiin/kouluun haluaisit ja milloin ajattelit mennä?
Vastaus: En vielä ole oikein täysin selvillä mihin ammattiin tahdon, mutta lukioon olen seuraavaksi menossa, varmaan tuossa parin vuoden kuluttua viimeistään. Aikaisintaan vuoden kuluttua, sitten kun Taru on kolme vuotta vanha. 


Olipas tämä urakka, mutta oli hauskaa vastata! Toivottavasti näistä oli iloa ja kuten sanoin jo postauksen alussa, niin lisää kysymyksiä jos suinkin siltä tuntuu.