Tässäpä olisi sitten niitä muutaman päivän takaisia ostoksia!
Paita Seppälästä, hinta oli parisenkymppiä.
Seppälästä tämäkin paita, hinta taisi olla jotakin vajaa parikymppiä. Olen aivan rakastunut tuohon, en tiedä mikä fiksaatio mulle on tullut lyhythihaisiin paitoihin joissa on huppu. <3 Omistan niitä vasta tasan tämän yhden, mutta josko jostain joskus bongaisin vielä ihan perusmustan tai mustan jossa on on joku kiva printti...
Seppälästä tämäkin paita, lastenosastolta hintaan 7€ kun oli alennuksessa. Kaula-aukko oli pienempi mutta leikkelin siitä noin sentin levyisen kaitaleen irti niin nyt on oikein hyvä. Sydämeni vei tuo kissa, aivan ihana otus. <3
Pitkällisten etsintöjen jälkeen löysin H&M:stä peruskauluspaidan jossa on lyhyet hihat! Hinta oli parikymppiä, ehkä hiukan kallis mutta pakkohan se oli maksaa kun näitä peruspaitoja tulee muotivirtausten keskellä myyntiin ehkä kerran vuodessa jos silloinkaan, tai sitten en vaan tiedä mistä etsiä.
Ostin näiden lisäksi myös kaksi armeijanvihreää perustoppia, mutta koska ne ovat todellakin perustoppeja niin en nähnyt mitään järkeä niiden kuvaamisessa.
Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, pääkallosormus! Olen tällaista metsästänyt jo liki puoli vuotta ainakin, mutta ei natsannut kunnes sitten muutama päivä sitten käydessäni Seppälässä. SEPPÄLÄSSÄ. Lähestulkoon vihoviimeinen paikka mistä olisin odottanut tällaisen löytäväni. Hinta oli noin viisi euroa, ei mielestäni kovin paha. Voin kylläkin sanoa että vaikka hinta olisi ollut kympin niin olisin varmaan siltikin ostanut tuon, niin mojovasti se vei sydämeni.
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
(Osittain) uudistunut kotikolo.
Tässäpä olisi sitten näitä lupailemiani kuvatuksia! Mikään steriili sairaala tämä ei ole, mikä meinaa sitä että näkee että täällä eletään, mutta siistiä kuitenkin ainakin minun ja kaikkien läheisimpieni mittapuulla!
Keittössä on siis uusi ruokapöytä ja uudet tuolit. Ikeasta nuo ostettiin, pöytä oli vähän yli satasen ja tuolit kappalehinnaltaan 15€. Ei siis mielestäni kovin paha!
Kahvinkeitinkin on niinsanotusti uusi. Eli siis vanha uusi. :D Meillä on ollut tuo sama keitin aiemminkin, mutta sitten annoimme sen äidille ja otimme toisen tilalle kunnes siitä hajosi pannu ja jouduin hakemaan tuon mustan keittimen meille. Tuo musta on kyllä silmiä hivelevämpi, se edellinen oli valkoinen.
Olohuoneessa on äitini vanha vuodesohva joka on muuten todella tukeva istuttava mutta kuitenkin sopivan pehmoinen. Matto on Ikeasta, maksoi viitisenkymppiä, vähän päälle.
Verhot ovat myöskin Ikeasta. Ne ovat jonkinlaista samettia, hinta oli viitisenkymppiä ja väri on suklaanruskea vaikka kuvasta ei ihan kunnolla erotakaan.
Kuten näkyy, sängynpääty on täynnä vaatteita, mutta mieluummin niitä siinä pidetään kuin sohvalla. :D Makuuhuone on kuitenkin yksityisempi niin ettei vaateröykkiö häiritse päivittäistä elämään.
Siinä on sitten uudet lakanani. <3 Se on vähän rypyssä mutta kyllä siitä erottaa tekstit.
Jätin pois vessan, eteisen ja lastenhuoneen sillä niissä ei pahemmin ole mitään muutosta tapahtunut paitsi sitä että eteinen on täynnä kamaa putkiremontin takia kun piti yksi komero tyhjätä... Varmastikin saamme kamat jo kohta takaisin komeroon, tai jos paremmin kävisi niin uuteen kämppään!
Keittössä on siis uusi ruokapöytä ja uudet tuolit. Ikeasta nuo ostettiin, pöytä oli vähän yli satasen ja tuolit kappalehinnaltaan 15€. Ei siis mielestäni kovin paha!
Kahvinkeitinkin on niinsanotusti uusi. Eli siis vanha uusi. :D Meillä on ollut tuo sama keitin aiemminkin, mutta sitten annoimme sen äidille ja otimme toisen tilalle kunnes siitä hajosi pannu ja jouduin hakemaan tuon mustan keittimen meille. Tuo musta on kyllä silmiä hivelevämpi, se edellinen oli valkoinen.
Olohuoneessa on äitini vanha vuodesohva joka on muuten todella tukeva istuttava mutta kuitenkin sopivan pehmoinen. Matto on Ikeasta, maksoi viitisenkymppiä, vähän päälle.
Verhot ovat myöskin Ikeasta. Ne ovat jonkinlaista samettia, hinta oli viitisenkymppiä ja väri on suklaanruskea vaikka kuvasta ei ihan kunnolla erotakaan.
Kuten näkyy, sängynpääty on täynnä vaatteita, mutta mieluummin niitä siinä pidetään kuin sohvalla. :D Makuuhuone on kuitenkin yksityisempi niin ettei vaateröykkiö häiritse päivittäistä elämään.
Siinä on sitten uudet lakanani. <3 Se on vähän rypyssä mutta kyllä siitä erottaa tekstit.
Jätin pois vessan, eteisen ja lastenhuoneen sillä niissä ei pahemmin ole mitään muutosta tapahtunut paitsi sitä että eteinen on täynnä kamaa putkiremontin takia kun piti yksi komero tyhjätä... Varmastikin saamme kamat jo kohta takaisin komeroon, tai jos paremmin kävisi niin uuteen kämppään!
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Vaihteeksi viileä aamu.
Nyt olisi sitten kämpäkuvat otettu mutta uusia vaatteita en ole vielä ehtinyt kuvata. Eilen minun piti sekin tehdä, mutta en sitten lopulta ehtinytkään kun kaveri tuli yllätysvierailulle ja hengasimme puoli päivää. Käväisimme kaupungillakin ja ostin hiusväriä ja uuden kalenterin, sillä vanha loppuu tässä kuussa.
Heräsin tänäkin aamuna Tarun kitinään paljon ennen kuin minusta oli kivaa. Eli siis varttia yli seitsemän, vaikka olin asennoitunut siihen että saisin nukkua yhdeksään kun Taru meni suhteellisen myöhään nukkumaan... No eihän siitä mitään tullut mutta en onneksi ole ihan överiväsynyt.
Minulla on taas vaihteeksi hiuskriisi. Tällä kertaa kylläkin olen sitä mieltä että hiusmalli on ihan ok vaikka se onkin sama vanha, mutta pituus ei ole ok.. Napsaisin parisen viikkoa sitten hiuksista pari senttiä pois, sillä latvat ovat aika hauraat. Aloitin myöskin syömään Priorinia, joka on siis käytännössä käsittääkseni vitamiinia ja hirssiuutetta ja jonka pitäisi vahvistaa hiuksia ja ilmeisesti myöskin jonkin verran stimuloida niiden kasvua. Saman asianhan ajaisi hyvä ja terveellinen ruokavalio, mutta koska olen ihan onneton syömisasioissa niin päädyin sitten noihin kapseleihin. Olen niitä kohtsillään syönyt viikon ja vaikutusten pitäisi alkaa jonkin verran näkyä jo vajaan parin kuukauden käytön jälkeen mutta parhaimmillaan kait kuuden kuukauden käytön jälkeen. Olen kuitenkin nyt jo huomannut hienoisia muutoksia: hiukset ovat paljon helpommat harjata suihkun jälkeen kuin ennen ja ne tuntuvat jo hiukan vahvemmilta, en saa niitä enää ihan niin hyvin asettumaan johonkin tiettyyn muotoon lakan avulla kuin ennen sain. Juurikasvukin näyttää hiukan pidemmältä kuin mitä se normaalisti on ollut parin viikon värjäyksen jälkeen. Haaveenani on jo pitkään ollut hiukset jotka ulottuisivat alaselkään, mutta jos ei sinne asti päästä niin puoleen selkäänkin olisi todella mukava! Myöskin se kelpaisi että hiukset ulottuisivat edes rintaliivien selkämykseen asti reilusti. Siihen ei tosin ole matkaa enää kuin noin viisi senttiä, joten siinä tuskin menee kamalan kauaa... Jostain luin että hiukset kasvavat kuukaudessa keskimäärin sentin, minulla on joskus kasvanut sen verran mutta ei kylläkään aina. Toivotaan kuitenkin että nyt kasvu tehostuisi edes hiukan noiden kapseleiden avulla, ei menisi puoltakaan vuotta kun toiveeni olisi toteutunut...
Kapselithan ovat alun perin tarkoitettu käytettäväksi hiustenlähtöongelmiin, mutta niitä voi käyttää muutenkin hiuksia vahvistamaan. Vaikeissa ongelmissa tulisi syödä kolme kapselia päivässä, lievemmissä sitten yksi. Minä valitsin kultaisen keskitien ja syön ensimmäisen purkillisen ajan kuuriluontoisesti kahta tabua päivässä ja sitten jos vaikutusta on ollut jo mielestäni tarpeeksi niin siirryn yhden kapselin ylläpitoannokseen. Jos mielestäni ei ole ollut tarpeeksi vaikutusta mutta kuitenkin näkyvästi jotain, niin jatkan kahdella kapselilla.
Lueskelin myöskin jostain että mitä vahvempi shampoo, sitä enemmän se vahingoittaa hiuksia. Ajattelin että siirtyisin nyt käyttämään lapsille tarkoitettuja shampoita koska luomu on minulle ehkä hiukan liian kallista. Samaten ajattelin nyt jättää hapetteelliset hiusvärit kokonaan pois, samaten vaalennukset. Yleensä olen kyllä muutenkin aina värjäillyt suoraväreillä, kuten tällä punaisella, mutta olen silti välillä saattanut värjätä esim. mustaksi ja sitten olen joutunut vaalentamaan jotta olen saanut punaisen uudelleen. Nyt se saa loppua. Jos kaipaan mustaa, laitan senkin suoravärillä. Eiväthän nämä suoraväritkään hiukselle hyvää tee, mutta eivät ne ainakaan yhtä paha ole kuin kestoväri tai vaalennus... Huhhuh. Myöskin päätin etten pahemmin enää tupeeraisi hiuksia, en ainakaan päivittäin. Samaten jätän turhan föönaamisen pois kuin myös turhat kihartimen kanssa leikkimiset. Mitä vähemmän rasitan hiuksia, sitä paremmin ne voivat ja jaksavat kasvaa! Muistan kuinka muutama vuosi sitten vaalensin pari kertaa putkeen, latvoistani lähti silloin kolmisen senttiä pois.. Se oli erittäin raadollista. Hiukseni olivat muutenkin hädin tuskin olkapäille ja sitten niistä lähti vielä pituutta.. Voin sanoa että en ollut kovinkaan tyytyväinen.
Yritän tänään saada aikaan sen verran että kuvailisin vaatteet ja ja laittaisin kuvat tänne esille! Miten voikin välillä pitää niin kiirettä että juuri kun ajatteleen blogille olevan aikaa niin kas kummaa kun ei sitten olekaan..
Heräsin tänäkin aamuna Tarun kitinään paljon ennen kuin minusta oli kivaa. Eli siis varttia yli seitsemän, vaikka olin asennoitunut siihen että saisin nukkua yhdeksään kun Taru meni suhteellisen myöhään nukkumaan... No eihän siitä mitään tullut mutta en onneksi ole ihan överiväsynyt.
Minulla on taas vaihteeksi hiuskriisi. Tällä kertaa kylläkin olen sitä mieltä että hiusmalli on ihan ok vaikka se onkin sama vanha, mutta pituus ei ole ok.. Napsaisin parisen viikkoa sitten hiuksista pari senttiä pois, sillä latvat ovat aika hauraat. Aloitin myöskin syömään Priorinia, joka on siis käytännössä käsittääkseni vitamiinia ja hirssiuutetta ja jonka pitäisi vahvistaa hiuksia ja ilmeisesti myöskin jonkin verran stimuloida niiden kasvua. Saman asianhan ajaisi hyvä ja terveellinen ruokavalio, mutta koska olen ihan onneton syömisasioissa niin päädyin sitten noihin kapseleihin. Olen niitä kohtsillään syönyt viikon ja vaikutusten pitäisi alkaa jonkin verran näkyä jo vajaan parin kuukauden käytön jälkeen mutta parhaimmillaan kait kuuden kuukauden käytön jälkeen. Olen kuitenkin nyt jo huomannut hienoisia muutoksia: hiukset ovat paljon helpommat harjata suihkun jälkeen kuin ennen ja ne tuntuvat jo hiukan vahvemmilta, en saa niitä enää ihan niin hyvin asettumaan johonkin tiettyyn muotoon lakan avulla kuin ennen sain. Juurikasvukin näyttää hiukan pidemmältä kuin mitä se normaalisti on ollut parin viikon värjäyksen jälkeen. Haaveenani on jo pitkään ollut hiukset jotka ulottuisivat alaselkään, mutta jos ei sinne asti päästä niin puoleen selkäänkin olisi todella mukava! Myöskin se kelpaisi että hiukset ulottuisivat edes rintaliivien selkämykseen asti reilusti. Siihen ei tosin ole matkaa enää kuin noin viisi senttiä, joten siinä tuskin menee kamalan kauaa... Jostain luin että hiukset kasvavat kuukaudessa keskimäärin sentin, minulla on joskus kasvanut sen verran mutta ei kylläkään aina. Toivotaan kuitenkin että nyt kasvu tehostuisi edes hiukan noiden kapseleiden avulla, ei menisi puoltakaan vuotta kun toiveeni olisi toteutunut...
Kapselithan ovat alun perin tarkoitettu käytettäväksi hiustenlähtöongelmiin, mutta niitä voi käyttää muutenkin hiuksia vahvistamaan. Vaikeissa ongelmissa tulisi syödä kolme kapselia päivässä, lievemmissä sitten yksi. Minä valitsin kultaisen keskitien ja syön ensimmäisen purkillisen ajan kuuriluontoisesti kahta tabua päivässä ja sitten jos vaikutusta on ollut jo mielestäni tarpeeksi niin siirryn yhden kapselin ylläpitoannokseen. Jos mielestäni ei ole ollut tarpeeksi vaikutusta mutta kuitenkin näkyvästi jotain, niin jatkan kahdella kapselilla.
Lueskelin myöskin jostain että mitä vahvempi shampoo, sitä enemmän se vahingoittaa hiuksia. Ajattelin että siirtyisin nyt käyttämään lapsille tarkoitettuja shampoita koska luomu on minulle ehkä hiukan liian kallista. Samaten ajattelin nyt jättää hapetteelliset hiusvärit kokonaan pois, samaten vaalennukset. Yleensä olen kyllä muutenkin aina värjäillyt suoraväreillä, kuten tällä punaisella, mutta olen silti välillä saattanut värjätä esim. mustaksi ja sitten olen joutunut vaalentamaan jotta olen saanut punaisen uudelleen. Nyt se saa loppua. Jos kaipaan mustaa, laitan senkin suoravärillä. Eiväthän nämä suoraväritkään hiukselle hyvää tee, mutta eivät ne ainakaan yhtä paha ole kuin kestoväri tai vaalennus... Huhhuh. Myöskin päätin etten pahemmin enää tupeeraisi hiuksia, en ainakaan päivittäin. Samaten jätän turhan föönaamisen pois kuin myös turhat kihartimen kanssa leikkimiset. Mitä vähemmän rasitan hiuksia, sitä paremmin ne voivat ja jaksavat kasvaa! Muistan kuinka muutama vuosi sitten vaalensin pari kertaa putkeen, latvoistani lähti silloin kolmisen senttiä pois.. Se oli erittäin raadollista. Hiukseni olivat muutenkin hädin tuskin olkapäille ja sitten niistä lähti vielä pituutta.. Voin sanoa että en ollut kovinkaan tyytyväinen.
Yritän tänään saada aikaan sen verran että kuvailisin vaatteet ja ja laittaisin kuvat tänne esille! Miten voikin välillä pitää niin kiirettä että juuri kun ajatteleen blogille olevan aikaa niin kas kummaa kun ei sitten olekaan..
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Erittäin aurinkoiset huomenet.
Eilinen meni siivotessa ja kärvistellessä kuumuuden keskellä. Sain kuitenkin otettua jo osan kuvista, vielä pitäisi makuuhuoneesta ja ostoksista napsia kuvat niin sitten olen valmis niitä tänne laittamaan. :)
Niskasärky on taas kiusanani, tosin ei onneksi niin kovana kuin toissapäivänä. Siihen päälle kun vielä Taru sai kiukkukohtauksen heti herättyään, niin aamu ei ole ollut ihan parhaimmasta päästä, mutta kyllä tämä tästä vielä! Jahka vähän herään ja saan itseäni vetreytettyä niin luulisi jo olevan paljon parempi fiilis.
Asuntoasiat junnaavat edelleen paikoillaan, ei oikein asia edisty suuntaan eikä toiseen. Eräs asunto olisi ollut aivan täydellinen, taisin siitä jo tänne mainita jossain vaiheessa hiukan jotakin. Kuitenkin hommassa kävi siten, että tuossa joku aika sitten kävimme sitä katsomassa, ja emme saaneet sitä. Kukaan hakijoista ei saanut sitä. Asuntoon tuli sitten uusi esittely parin päivän päästä, ja ajattelimme ottaa järeämmät aseet käyttöön; menin isäni kanssa katsomaan sitä. Ajattelimme että se saattaisi auttaa asiaa, me kun olemme kuitenkin suhteellisen nuoria ja kun kumpikaan meistä ei ollut töissäkään vielä sillä hetkellä. Kävimme juttelemassa välittäjän kanssa ja hän lupasi yrittää ajaa asiaa eteenpäin vuokraisännän kanssa. Homma vaikutti kyllä nihkeältä, sillä välittäjä kertoi että vuokravakuutta ei otettaisi maksusitoumuksena vaan se pitäisi olla rahana. Se olisikin vielä onnistunut, mutta sitten asiaan tuli muutakin... Vuokraisäntä oli todella nihkeä asian suhteen, ei ilmeisesti luottanut maksukykyymme, sillä hänelle ei riittänyt että meillä olisi ollut isäni takaajana. Välittäjä yritti edesauttaa asiaa siten että kysyi olisiko mahdollista että isäni vuokraisi asunnon, mutta me kuitenkin asuisimme siinä. HALOO, EIHÄN NIIN VOI TEHDÄ!? Meillä ei olisi ollut mitään käyttöoikeutta asuntoon, eikä se rahoitussyistäkään olisi onnistunut. Emme olisi saaneet Oton kanssa asumistukia emmekä mitään, joten se olisi tarkoittanut sitä että isäni olisi ollut vuokranmaksaja eikä kukaan semmoiseen ala, en ainakaan minä enää tämän ikäisenä ja perheellisenä ihmisenä! Totesin välittäjälle että tällainen järjestelu ei tule kuuloonkaan, niinpä hän sanoi että jos kykenisimme maksamaan käteisellä kolmen kuukauden vuokran etukäteen, mikä olisi siis sisältänyt vuokravakuuden (=kahden kuukauden vuokra) ja vielä siihen päälle yhden kuukauden takaussumman. Sanoin että ei onnistu, sillä takaaja on sitä varten että JOS me muka emme maksaisi vuokriamme, se menisi ensin vuokravakuudesta ja sitten vasta takaajalta ja siitähän on laitkin kuinka monta vuokraa saa jättää maksamatta ennen kuin lentää kämpästä pihalle. Kaiken lisäksi meillä oli vieläpä suosituskirje nykyiseltä vuokraisännältämme että olemme maksaneet vuokran täsmällisesti ja että olemme olleet hyviä ja rauhallisia asukkaita. Ja tämä silti vaikka minä olen ollut hoitovapaalla koko tämän kolmen vuoden ajan minkä tässä olemme asuneet ja vaikka Otto ei ole ollut puoliakaan siitä ajasta töissä!
Joudun siis toteamaan että erittäin hyvä kun emme saaneet tuota kämppää vaikka se olisi täydellinen ollutkin, sillä jos vuokraisäntä olisi ollut tuollainen niin ei hyvää päivää... Jos aletaan ehdottelemaan parikymppisille PERHEELLISILLE ihmisille joitain tuollaisia rahoitusasioita niin antaa suosiolla olla! Sen vielä hyväksyn että jos vuokraisäntä haluaa meille takaajat niin siitä vain, mutta se onkin sitten kyllä ainoa homma millä lailla tahdon ketään meidän raha- ja asuntoasioihimme sotkea. Jos olen elänyt omillani viimeiset viisi vuotta niin että asunnoissa on ollut ainoastaan takaajat, niin ei helvetti... Kyllä jossain vaiheessa on tultava sekin hetki kun niitä takaajiakaan ei ole ja ai että minä odotan sitä päivää! Se tulee toivon mukaan hyvin pian, sillä nyt kun Otto on töissä niin tulee sentään jotakin luotettavuutta sitten varmaan meitä kohtaan asuntoa haettaessa kun eivät ajattele meidän olevan kattoon räkiviä sossupummeja jotka eivät ota vastuuta mistään. -.-
Ja ihan näin btw, tuo kyseinen asunto on edelleen vapaana, siinä on ollut tuon episodin jälkeen muutama näyttö ja kohta on taas yksi... En tajua mikä sitä vuokraisäntää riivaa kun asunnolla on kuitenkin hakijoita ollut!
Olipas vuodatus, palailen myöhemmin iloisempien asioiden kera!
Niskasärky on taas kiusanani, tosin ei onneksi niin kovana kuin toissapäivänä. Siihen päälle kun vielä Taru sai kiukkukohtauksen heti herättyään, niin aamu ei ole ollut ihan parhaimmasta päästä, mutta kyllä tämä tästä vielä! Jahka vähän herään ja saan itseäni vetreytettyä niin luulisi jo olevan paljon parempi fiilis.
Asuntoasiat junnaavat edelleen paikoillaan, ei oikein asia edisty suuntaan eikä toiseen. Eräs asunto olisi ollut aivan täydellinen, taisin siitä jo tänne mainita jossain vaiheessa hiukan jotakin. Kuitenkin hommassa kävi siten, että tuossa joku aika sitten kävimme sitä katsomassa, ja emme saaneet sitä. Kukaan hakijoista ei saanut sitä. Asuntoon tuli sitten uusi esittely parin päivän päästä, ja ajattelimme ottaa järeämmät aseet käyttöön; menin isäni kanssa katsomaan sitä. Ajattelimme että se saattaisi auttaa asiaa, me kun olemme kuitenkin suhteellisen nuoria ja kun kumpikaan meistä ei ollut töissäkään vielä sillä hetkellä. Kävimme juttelemassa välittäjän kanssa ja hän lupasi yrittää ajaa asiaa eteenpäin vuokraisännän kanssa. Homma vaikutti kyllä nihkeältä, sillä välittäjä kertoi että vuokravakuutta ei otettaisi maksusitoumuksena vaan se pitäisi olla rahana. Se olisikin vielä onnistunut, mutta sitten asiaan tuli muutakin... Vuokraisäntä oli todella nihkeä asian suhteen, ei ilmeisesti luottanut maksukykyymme, sillä hänelle ei riittänyt että meillä olisi ollut isäni takaajana. Välittäjä yritti edesauttaa asiaa siten että kysyi olisiko mahdollista että isäni vuokraisi asunnon, mutta me kuitenkin asuisimme siinä. HALOO, EIHÄN NIIN VOI TEHDÄ!? Meillä ei olisi ollut mitään käyttöoikeutta asuntoon, eikä se rahoitussyistäkään olisi onnistunut. Emme olisi saaneet Oton kanssa asumistukia emmekä mitään, joten se olisi tarkoittanut sitä että isäni olisi ollut vuokranmaksaja eikä kukaan semmoiseen ala, en ainakaan minä enää tämän ikäisenä ja perheellisenä ihmisenä! Totesin välittäjälle että tällainen järjestelu ei tule kuuloonkaan, niinpä hän sanoi että jos kykenisimme maksamaan käteisellä kolmen kuukauden vuokran etukäteen, mikä olisi siis sisältänyt vuokravakuuden (=kahden kuukauden vuokra) ja vielä siihen päälle yhden kuukauden takaussumman. Sanoin että ei onnistu, sillä takaaja on sitä varten että JOS me muka emme maksaisi vuokriamme, se menisi ensin vuokravakuudesta ja sitten vasta takaajalta ja siitähän on laitkin kuinka monta vuokraa saa jättää maksamatta ennen kuin lentää kämpästä pihalle. Kaiken lisäksi meillä oli vieläpä suosituskirje nykyiseltä vuokraisännältämme että olemme maksaneet vuokran täsmällisesti ja että olemme olleet hyviä ja rauhallisia asukkaita. Ja tämä silti vaikka minä olen ollut hoitovapaalla koko tämän kolmen vuoden ajan minkä tässä olemme asuneet ja vaikka Otto ei ole ollut puoliakaan siitä ajasta töissä!
Joudun siis toteamaan että erittäin hyvä kun emme saaneet tuota kämppää vaikka se olisi täydellinen ollutkin, sillä jos vuokraisäntä olisi ollut tuollainen niin ei hyvää päivää... Jos aletaan ehdottelemaan parikymppisille PERHEELLISILLE ihmisille joitain tuollaisia rahoitusasioita niin antaa suosiolla olla! Sen vielä hyväksyn että jos vuokraisäntä haluaa meille takaajat niin siitä vain, mutta se onkin sitten kyllä ainoa homma millä lailla tahdon ketään meidän raha- ja asuntoasioihimme sotkea. Jos olen elänyt omillani viimeiset viisi vuotta niin että asunnoissa on ollut ainoastaan takaajat, niin ei helvetti... Kyllä jossain vaiheessa on tultava sekin hetki kun niitä takaajiakaan ei ole ja ai että minä odotan sitä päivää! Se tulee toivon mukaan hyvin pian, sillä nyt kun Otto on töissä niin tulee sentään jotakin luotettavuutta sitten varmaan meitä kohtaan asuntoa haettaessa kun eivät ajattele meidän olevan kattoon räkiviä sossupummeja jotka eivät ota vastuuta mistään. -.-
Ja ihan näin btw, tuo kyseinen asunto on edelleen vapaana, siinä on ollut tuon episodin jälkeen muutama näyttö ja kohta on taas yksi... En tajua mikä sitä vuokraisäntää riivaa kun asunnolla on kuitenkin hakijoita ollut!
Olipas vuodatus, palailen myöhemmin iloisempien asioiden kera!
torstai 8. heinäkuuta 2010
Kahvia ja kesäinen aamu.
Erittäin suuri syy blogin heitteillejättöön on varmasti se että on kesä ja ulkona on ollut niin ihanat ilmat etten ole malttanut koneella pahemmin näpytellä. Nyt kuitenkin ajattelin todella kovasti tsempata, sillä pitkästä aikaa eilen pääsin shoppailemaan ja tekisi kovasti mieli esitellä löydöksiä teillekin, arvoisat lukijat! :) Löysin mm. Kiroileva Siili -pussilakanasetin Seppälästä hintaan 15€ vaikka normaalihinta oli 30€ ja joissain paikoissa jopa 35€...
Samaten olen niiiiiin onnellinen että olen saanut itselläni pidettyä kurin niin hyvin että kämppä on edelleenkin siisti, mitä nyt tiskivuori on kasvanut aika muhevaksi... Sen asian kuitenkin korjaa muutamassa minuutissa ja sen jälkeen onkin hyvä napsia kuvia päivitetystä asunnosta ja laittaa niitä kuvasia tännekin esille. Lupaan ja vannon pyhästi että tämän viikonlopun aikana asia korjaantuu, tai jos olen oikein energisellä tuulella niin hoidan asian alta pois jo tänään!
Sellainenkin pieni päivitys että Otto sai töitä! Hän menee G4S:lle vartijaksi, on ollut siellä aiemminkin jo... En voisi olla onnellisempi tästä uravalinnasta, se vartijapuku on joku niin kuuma ettei tosikaan.. Palkka ei hivo pilviä mutta onkos tuolla niin väliäkään kunhan vain mies näyttää hyvältä. :D
Eilinen oli tuskaisa, olin nukkunut todella huonosti. Tai siis olin nukkunut hyvin, mutta olin jotenkin jännittänyt lihaksiani niin että kärsin tajuttomasta niska- ja pääkivusta koko päivän. Onneksi särkylääke kuitenkin auttoi jonkin verran ja jaksoin lähteä äidin ja Tarun kanssa shoppailemaankin. :) Taru viihtyi todella hyvin, olen ylpeä tyttärestäni! Etenkin kun oli tosi hiostava ilma ja Taru oli silti kuin enkeli.
Nyt taidan tästä kadota siivouspuuhiin ja sitten kunhan Taru herää niin napsin kuvasia ja jahka sitten kerkiän niin laitan ne tänne. Olen todella iloinen että lukijamäärä ei ole vähentynyt tämän tauon aikana, kiitokset siitä! :)
Samaten olen niiiiiin onnellinen että olen saanut itselläni pidettyä kurin niin hyvin että kämppä on edelleenkin siisti, mitä nyt tiskivuori on kasvanut aika muhevaksi... Sen asian kuitenkin korjaa muutamassa minuutissa ja sen jälkeen onkin hyvä napsia kuvia päivitetystä asunnosta ja laittaa niitä kuvasia tännekin esille. Lupaan ja vannon pyhästi että tämän viikonlopun aikana asia korjaantuu, tai jos olen oikein energisellä tuulella niin hoidan asian alta pois jo tänään!
Sellainenkin pieni päivitys että Otto sai töitä! Hän menee G4S:lle vartijaksi, on ollut siellä aiemminkin jo... En voisi olla onnellisempi tästä uravalinnasta, se vartijapuku on joku niin kuuma ettei tosikaan.. Palkka ei hivo pilviä mutta onkos tuolla niin väliäkään kunhan vain mies näyttää hyvältä. :D
Eilinen oli tuskaisa, olin nukkunut todella huonosti. Tai siis olin nukkunut hyvin, mutta olin jotenkin jännittänyt lihaksiani niin että kärsin tajuttomasta niska- ja pääkivusta koko päivän. Onneksi särkylääke kuitenkin auttoi jonkin verran ja jaksoin lähteä äidin ja Tarun kanssa shoppailemaankin. :) Taru viihtyi todella hyvin, olen ylpeä tyttärestäni! Etenkin kun oli tosi hiostava ilma ja Taru oli silti kuin enkeli.
Nyt taidan tästä kadota siivouspuuhiin ja sitten kunhan Taru herää niin napsin kuvasia ja jahka sitten kerkiän niin laitan ne tänne. Olen todella iloinen että lukijamäärä ei ole vähentynyt tämän tauon aikana, kiitokset siitä! :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)










