sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Life is only an illusion.

Eilinenkin meni ilman lapsia. Ikävä on kova, mutta tänään molemmat muruset tulevat kotiin taas ja täytyy kyllä sanoa että ikävästä huolimatta olen nauttinut kun on kerrankin saanut olla rauhassa. Viimeisiä rauhanhetkiä siis viedään, joten otan niistäkin vielä kaiken irti!

Eilinen meni kuitenkin aamupäivällä koomatessa ja dataillessa, kunnes sitten tajusin että haluan todellakin sen mekon mistä pari postausta sitten mainitsin. Raahasin siis pikkusiskoni mukaan kaupungille. Asukuvaa ei ole, sillä menin eilisen samoilla vaatteilla mitkä viimeksi esittelin. 

Ensiksi menimme Kampin Onlyyn katsomaan olisiko sitä himoitsemaani mekkoa vielä jäljellä, eipä ollut. Eikä ollut muuten Forumin Onlyssakaan, joten se siitä. Kiertelimme vähän kaikkialla ja oli kyllä tosi kivaa olla ihan kahdestaan pikkusiskon kanssa ostoksilla. <3 

Kuitenkin onni minua potkaisi, sillä löysin sentään kolme juttua jotka tulevat ihan tarpeeseenkin. 

Seppälästä löysin rintaliivit, jollaiset minulla on ennestään. Kuitenkin minulle on mystisesti käynyt siten, että ulokkeet, joita rinnoiksi kutsutaan, eivät enää meinaa mahtua sellaisiin liiveihin joiden kokolappu on 70A, mutta kokoon 75A kyllä mahdutaan. 


Onlystä mukaan tarttui neuletakki. Aikamoinen löytö olikin, sillä rakastuin takkiin ensisilmäyksellä ja se oli piilotettu minulta siten että huomasin sen ihan vahingossa vasta siinä vaiheessa kun olimme jo lähdössä pois kyseisestä liikkeestä!


H&M:stä tein myöskin löydön ihan tuurilla. Kävi melkein samoin kuin tuon Onlyn neuleen kanssa.


Siinä olivat löytöni, ja yksi mikä kaupungilta tarttui myöskin mukaan oli hillitön jalkakipu. Minulla oli uusimmat kenkäni jalassa, niillä on kyllä hyvä kävellä mutta on sanomattakin selvää että jos on muutaman tunnin kaupungilla koko ajan kierrellen, ei voi saada muuta aikaan kuin jalkakipuja. 

Kotiintullessa kävin Filmtownin kautta. Hain leffan nimeltä Lainkuuliainen kansalainen ja katsoimme sen iltasella. Ihan hyvä leffahan se oli. 
Leffan jälkeen luin hetken ja juttelin ystäväni kanssa puhelimessa, kunnes menin petiin jo yhdeksän aikaan. Ja kun laskin aamulla niin olin nukkunut kepeästi kymmenen tuntia! Taisi todellakin olla hiukan univelkaa. 

Nyt haen muffinssin ja syön sen kahvin kanssa, ja samalla luen hyvää kirjaa. Aivan parasta!

Kyselyä taas kerran.

Oletko vanha?
-No en sanoisi että olen. Mutta pikkuhiljaa siihen suuntaanhan tässä ollaan menossa. ;D


Kuka luultavasti puhuu sinusta tällä hetkellä pahaa?
-Enpäs tiedä, eikä myöskään kiinnosta.


Onko joku ihastunut sinuun?
-Kyllä varmaan. 


Mitkä ovat tämän illan suunnitelmat?
-Ajoissa nukkumaan ja sitä ennen lapset petiin ja ehkä luen hieman. 


Jos olisit sairaalassa, tulisiko ykkösfacebookfavourittisi katsomaan sinua?
-No ööh. En tiiä.


Pyysikö elämässäsi sinua eniten satuttanut henkilö sinulta anteeksi?
-Ei.


Rehellisesti, mitä todella haluat juuri nyt?
-Täysin omaa rauhaa ja sitä saankin tällä hetkellä. 


Kello on 04.00, kännykkäsi soi. Kuka soittaa?
-Varmaankin väärä numero.


Onko joku, jota et koskaan unohda?
-Vaikka millä mitalla. 


Onko sinulla ystävä, jolle voit kertoa asioita ja olla varma että hän ei kerro niitä eteenpäin?
-Kyllä. <3


Oletko koskaan suudellut ketään, jonka nimi alkaa J:llä?
-Olen.


Tietääkö kukaan muu salasanasi?
-Ei.


Missä olet kahden tunnin päästä?
-Kotona.


Minkälaisen unen näit viimeksi?
-En muista. 

Montako ystävää sinulla on ollut elämäsi aikana?
-Onhan niitä ollut, muttei nyt kauhean montaa kuitenkaan. 


Mikä on lempivaatteesi?
-Tähän on varmaan pakko sanoa että musta pitkähihainen mekko jossa on epäsymmetrinen helma. Niitä minulla on kaksi, toinen on Seppälästä ja toinen Gina Tricotista. 


Mitä ajattelit viime yönä ennen kuin nukahdit?
-Seksiä.


Koska viimeksi teit kukkaseppeleen?
-En ole koskaan tehnyt. 


Montako laukkua omistat?
-Ehkä parikymmentä. En ole laskenut.


Monetko kengät omistat?
-Ainakin parikytä paria niitäkin, veikkaisin. 


Koska olet viimeksi vetänyt "perskännit"?
-En oikein koskaan mutta join ihan tuntuvat kännit vuoden -08 jouluna. 

Vastapuolen sukupuolen tärkein ulkonäöllinen seikka?
-Kokonaisuus.


Kenen kanssa tekstailet useimmin?
-Kaverin.


Miksi vietät joulua?
-Siksi että olen aina viettänyt sitä ja silloin on syntymäpäiväni. En kuitenkaan vietä kristillistä joulua.


Tyypillisin tapasi viettää juhannusta?
-Ei ole tyypillistä tapaa, se vaihtelee aina.


Aiotko vielä aikuisenakin asua samalla paikkakunnalla kuin nyt?
-Näköjään. :D


Mitä mieltä olet homoista?
-Olen vastannut sataan kertaan tällaisiin kysymyksiin, ja mielestäni on aiheetonta kysyä tätä. Sillä homot ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin.


Ketä ihailet?
-Aika moniakin ihmisiä. 


Kuka viimeksi soitti sinulle?
-Ystävä. 


Kuka viimeksi lähetti sinulle tekstiviestin?
-Äiti.


Pisin suhteesi?
-On paraikaa menossa.


Käytätkö aina turvavyötä?
-Kyllä.


Vietätkö tulevaisuutesi todennäköisesti yksin vai parisuhteessa?
-Suhteessa. 


Vaihdatko helposti puhelinnumeroa uusien tuttavien kesken?
-En.


Paras naapurisi?
-Eipä näissä kessään sinällään ole mitään vikaa.


Oletko ikinä värjäyttänyt ripsiäsi?
-Olen.


Pidätkö valokuvaamisesta?
-Kyllä.


Käytätkö Converseja?
-En.


Oonko footbaggaily kivaa?
-En ymmärtänyt kysymystä. Tosin onko se ihmekään tähän aikaan aamusta. 


Mitä eroa on ystävillä ja kavereilla?
-Ainakin se että ystävät ovat niitä joiden seurassa voit todellakin olla oma itsesi pelkäämättä että sinut hylätään. Kavereiden kanssa ei välttämättä voi olla niin suora. 


Millainen olet aamuisin?
-Riippuu aamusta. Joko todella löysä tai sitten todella energinen.


Koska menet seuraavan kerran ulkomaille?
-Ei hajuakaan. Mutten lähiaikoina.


Omistatko crocsit?
-En.


Miten hiuksesi ovat nyt?
-Auki ja sotkussa.

Koska joit viimeksi kaakaota?
-Siitä on jo kauan!


Onko sänkysi nyt pedattu?
-Ei.


Minkä vaatteen ostit viimeksi ja paljonko se maksoi?
-Paidan, joka maksoi 15€.


Onko sinulla salaisuuksia, jotka voisivat kauhistuttaa muita ihmisiä?
-Varmasti.


Romanttinen koti-ilta vai huuruinen bileilta?
-Ensimmäinen vaihtoehto.


Luonne vai ulkonäkö?
-Molemmat lähes yhtä tärkeitä.


Mitä kolmannessa viestissä kännykässäsi lukee?
-En jaksa katsoa.

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Eilisen meininki.

Eilinen oli lapsivapaa. Jani meni Oton äidille yöksi, Taru meni minun äidilleni. Kämppä oli lapsivapaa kello kolmesta lähtien. Se tuntui oudolta, ikävöin lapsia ihan kamalasti. Ajattelin sitten että otetaan nyt kuitenkin ilo irti siitä kun saa elää "tavallista nuoren elämää" ja näin siinä sitten kävi. 

Oton kaveri tuli meille päivällä jo reilusti ennen kolmea. Minä siinä meikkailin ja laitoin muutenkin itseni kuntoon, ja kun olin käynyt viemässä Tarun äidilleni lähdin suoraan Tiimariin ja kirjastoon ystäväni kanssa. Kirjastosta tarttui mukaani pitkästä aikaa kirjoja, yhteensä kolme kappaletta.


Neil Gaiman - Hämähäkkijumala

Elizabeth Kostova - Historiantutkija

Joe Hill - Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia

Kaksi alinta on kauhua, ylin fantasiaa. En ole vielä aloittanut yhtäkään noista, mutta en kohta enää malta pitää näppejäni niistä erossa joten pitänee tänään aloitella!
Tiimarista en ostanut muuta kuin liimapuikon ja kertakäyttölautasia Janin synttäreitä varten, jotka ovatkin jo maanantaina! Huhhuh! On se vaan jo niin iso poika, kohta neljävuotias. <3

Kuitenkin, kirjastosta tulimme sitten kaupan kautta meille. Kahvittelimme ja syöpöttelimme ja koitimme sietää miesten metelöintiä kunnes he sitten lopulta kaikkosivat kuudelta illalla ja minä ja kaverimme saimme ihan oman rauhan! Juttelimme, kuuntelimme musiikkia ja sitten puhe kääntyi Putoukseen. Katsoimme sitten kyseisen sarjan finaalijakson netistä ja ai että sain nauraa! Jone Riksusta ja Marja Tyrni ovat kyllä ihan parhaita! "Ime parsaa!" "Mä hakkaan sun faijas!!" "Hilijaa!" Ja yksi maailman rasittavin biisi joka on eilisestä lähtien soinut päässäni sen takia että ystäväni hyräili sitä, "Olen matkalla pallivahaan...." Anna mun kaikki kestää!
Otimme myöskin eilisestä asustani kuvia. Kaverini kehaisikin asuani, kuulemma oli kivan näköinen. Ja samaa mieltä olin itsekin! 

 Korut vähän mistä sattuu paitsi pöllö on Gina Tricotista. 
Planeettapaita joskus kauan sitten ostettu KappAhlista tai vastaavasta, mutta sen jäätyä pieneksi avasin sen edestä takin muotoon ja leikkasin hihat hapsottaviksi.
Mekko Gina Tricot. 
Sukkahousut Seppällä. 
Polvisukat Seppälä. 
Kengät DinSko. 

Olin noilla kengillä eilen ihan ulkona ja täytyy sanoa että oli mahtava tunne laittaa jotkut muut kengät vaihteeksi jalkaan kuin vain maiharit! Olihan se hiukan haastavaa kävellä jäätyneellä ja rosoisella lumella noilla popoilla, mutta jos oli tasaista tai lumetonta niin oli kyllä aivan ihanaa kävellä noilla. Yllättävän tukevat kengät vaikka aika korkeat ovatkin.

 "Ohhoh! Onhan se kello ja kahtakytäviittä vailla seittemän!"

Mainitsemieni aktiviteettien jälkeen alkoi meidän menomme hiukan hiipua. Siitä tuli suurinpiirtein tällaista.

"Roaarghh! Keksitään tekemistä!!

Ystäväiseni lähti sitten siinä kymmenen pintaan ja veljeni tuli käväisemään kunhan olin ensin hetken selaillut blogeja kaikessa hiljaisuudessa. Otto oli mennyt kaverinsa kanssa jonkun duunipaikalle viettämään iltaa, minä ja veljeni sitten lähdimme kanssa sinne kun ei muutakaan puuhaa ollut, paikalle saavuimme noin kahdeltatoista. Pelasimme Black Jackia muttei sentään oikealla rahalla vaan pelimerkeillä, hengasimme hetken ja saavuimme kotiooseen kahden pintaan. Nukkumaan pääsin vasta neljältä. 

Ja tulin taas kerran siihen johtopäätökseen että tällainen nuorisoelämä ei kertakaikkiaan ole minun heiniäni. Minusta ei ole kotoa lähtijäksi enää kymmenen jälkeen, silloin kotiinpaluu ja nukkumaanmeno menee auttamasttomasti liian myöhäiseksi. Listaan pari tapaa mitkä ovat minulle sopivia illanviettotapoja. 

-Sohvalla löhöäminen hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Elokuvan voi aloittaa katsomaan siinä kahdeksan pintaan niin että pääsee nukkumaan jo kymmeneltä. 

-Muutama kiva kaveri meille kylään, parit oluset tai kahvit ja huulenheittoa ja vaikka jokin seurapeli ja hyvää musiikkia. Nukkumaan voisi mennä siinä viimeistään yhden pintaan. 

-Ystävä kylään, rattoisaa jutustelua kahvikupin ääressä ja möllöttämistä mukavilla tuoleilla keittiön kotoisassa tunnelmassa.

-Elokuvissakäynti siten että kotimatka ei mene myöhäisemmäksi kuin korkeintaan yhdeksitoista. 

Tuon jälkeen tuskin kukaan ihmettelee miksi olen saanut melkein kaikista henkinen ikä -testeistä tulokseksi kuusikymmentävuotta tai sen yli. :D Onhan se joskus mukavaa mennäkin jonnekin istumaan iltaa, mutta olen huomannut että sellaiset venähtävät aina ihan liian myöhäiseksi, eli nounou. Ei minua varten sellaiset jutut ellei ole erikoistilanne.

Tänään heräsin puoli yhdeltätoista ja meinasin kuolla väsymykseen siltikin. Hyvä että edes pääsi ylös. Olin kaiken lisäksi nukkunut jossain todella kummallisessa asennossa niin että niskani oli aivan jumissa! Venyttelin ja otin särkylääkkeen ja nyt on olo jo hitusen helpottanut, mutta ei ollut kivaa viettää aamun ensimmäinen puolituntinen järkyttävän säryn kourissa. 

Jotain uutta vaatetta tekisi mieli, löysin aivan täydellisen mekon Onlystä toissapäivänä mutta se maksoi kaksikymppiä niin että jätin sen kauppaan. Nyt se on jäänyt kuitenkin häiritsemään sen verran että tahtoisin sen käydä sieltä hakemassa... Jos energia ja aika riittää niin saatanpa lähteäkin käymään. Ei siinä reissussa kauhean kauaa menisi, kun tiedän tasan tarkkaan mistä sen mekon löydän. Tai sitten voin turvautua halvempaan vaihtoehtoon ja koittaa väsätä vastaavanlaisen mekon itse, muttei minulla valitettavasti taida olla sopivaa kangasta vaikka kankaita pursuileekin joka nurkasta.

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Voiko olla mitään suloisempaa?

Kuvat Googletettu.

Voisin jonain päivänä kertoa teille eläimistä, joihin tunnen erittäin suurta hengenheimolaisuutta. Nyt tiedätte jo mistä eläimistä on kyse, voin siis joskus kertoa teille asiasta tarkemmin.

Materiaa, joka ihme kyllä piristää mieltä.

Päivän asu -kuvia ei ole nyt vähään aikaan tippunut kun en ole paljon missään ollut ja jos olen, niin olen hiihdellyt samoissa rytkyissä. Tulisi jo kevät kunnolla niin voisi alkaa monipuolisemmin pukeutumaankin kun ei aina tarvitsisi ensimmäisenä ajatella sitä kuinka lämmintä kudetta pitää heittää niskaan. 

Joka tapauksessa, sain eilen itseni raahattua kaupungille ystäväni kanssa. Alunperin lähdin metsästämään eräitä kenkiä joihin olin iskenyt silmäni jo varmaan syksyn puolella, mutta jotka korkean hintansa vuoksi jäivät aina kauppaan. Nyt kuitenkin kun edelleenkin niitä himoitsin ja sain netistä huomata että liikkeissä niitä ei ole minun koossani kuin enää muutama varastossa, sain itseäni niskasta kiinni ja menin koittamaan onneani josko lähimmässä Dinskossa olisi niitä kenkuleita vielä. Ja olihan siellä! Ne lähtivät mukaani hintaan 49,90€. Kenkien koko on 36.

Noissa on ihan mukava korko ja kivasti piiloplatformiakin, ja ovat yllättävän tukevat jalassa vaikkeivät siltä näytäkään. 

Kävimme myös katsastamassa eri liikkeissä alennuksia ja tarjouksia, joista yhden hyödynsinkin. 


Nimittäin tuollaiset kahdet sukkahousut lähtivät mukaan Seppälästä ja niiden lisäksi vielä musta paksut polvisukat jollaisia olin metsästänyt jo ikuisuuden. Tarjous oli siis kolme kahden hinnalla, joten nuo violetit sukkahousut lähtivät ilmaiseksi. Kuvassa tuo violetti on liian vaalea, se on oikeasti tummempi. 

Tällaiset käsihässäkät löytyivät H&M:stä vitosella. Vaatekaappisaneeraukseni yhteydessä harmittelin kovasti, sillä minulla oli lähes tulkoon tällaiset jo, mutta toinen niistä oli vahingossa mennyt joskus pesuun jossa oli aivan liian korkea lämpötila, ja se oli sitten kutistunut käyttöelvottomaksi. Onneksi löysin nämä tilalle! 

Gina Tricotista löytyi tuollainen perus sormus ja kaulakoru jossa on pieni trikki. Nimittäin...

Viuh! Pöllökaulakoru onkin kello! Ystäväni tämän minulle löysi, ja minulla oli kuulemma ollut näkemisen arvoinen ilme kun minulle tämä näytettiin, eikä kyllä tarvinnut kauheasti epäröidä lähteekö tämä mukaan vai ei. Minulla ei edes ole ihan tavallista kelloa ennen kuin nyt, ja koska tuo menee muutenkin aivan vallattoman suloisena kaulakoruna niin nyt minulla on kaikki hyvin!

Näiden supertuhlailujen jälkeen kipitimme vielä Anttilaan josta löysin kuudella eurolla leffan, nimittäin Brokeback Mountainin. Aivan ihana elokuva, jos joku ei ole sitä vielä nähnyt niin suosittelen erittäin lämpimästi!

Enkä voi nyt muuta kuin tuulettaa, sillä vaikka ulkona onkin pakkasta niin siellä kuitenkin paistaa aurinko, edes yksi kevään merkki! Samaten voin huokaista helpotuksesta, sillä Jani menee viikonlopuksi Oton äidille kylään, ja Taru on ehkä menossa yhdeksi yöksi äidilleni niin että saan ihan itse ja ihan yksin päättää mitä teen vain teenkö mitään! Ystävääni lupasin tavata tässä viikonloppuna, katsokaamme että minä päivänä ja missä merkeissä, se on vielä vähän avoinna.

Nyt juon kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa aamukahvia ja kohta alankin jo olla valmis päivän rientoihin. Muutamat viime päivät ovat olleet todella arvaamattomia käänteissään, katsotaan mitä tämä päivä tuo tullessaan!

Ja tässä vielä teille oikein aamuinen peilikuva mammasta joka olisi mielellään nukkunut vähän pidempään!