Oton kaveri tuli meille päivällä jo reilusti ennen kolmea. Minä siinä meikkailin ja laitoin muutenkin itseni kuntoon, ja kun olin käynyt viemässä Tarun äidilleni lähdin suoraan Tiimariin ja kirjastoon ystäväni kanssa. Kirjastosta tarttui mukaani pitkästä aikaa kirjoja, yhteensä kolme kappaletta.
Neil Gaiman - Hämähäkkijumala
Elizabeth Kostova - Historiantutkija
Joe Hill - Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia
Kaksi alinta on kauhua, ylin fantasiaa. En ole vielä aloittanut yhtäkään noista, mutta en kohta enää malta pitää näppejäni niistä erossa joten pitänee tänään aloitella!
Tiimarista en ostanut muuta kuin liimapuikon ja kertakäyttölautasia Janin synttäreitä varten, jotka ovatkin jo maanantaina! Huhhuh! On se vaan jo niin iso poika, kohta neljävuotias. <3
Kuitenkin, kirjastosta tulimme sitten kaupan kautta meille. Kahvittelimme ja syöpöttelimme ja koitimme sietää miesten metelöintiä kunnes he sitten lopulta kaikkosivat kuudelta illalla ja minä ja kaverimme saimme ihan oman rauhan! Juttelimme, kuuntelimme musiikkia ja sitten puhe kääntyi Putoukseen. Katsoimme sitten kyseisen sarjan finaalijakson netistä ja ai että sain nauraa! Jone Riksusta ja Marja Tyrni ovat kyllä ihan parhaita! "Ime parsaa!" "Mä hakkaan sun faijas!!" "Hilijaa!" Ja yksi maailman rasittavin biisi joka on eilisestä lähtien soinut päässäni sen takia että ystäväni hyräili sitä, "Olen matkalla pallivahaan...." Anna mun kaikki kestää!
Otimme myöskin eilisestä asustani kuvia. Kaverini kehaisikin asuani, kuulemma oli kivan näköinen. Ja samaa mieltä olin itsekin!
Korut vähän mistä sattuu paitsi pöllö on Gina Tricotista.
Planeettapaita joskus kauan sitten ostettu KappAhlista tai vastaavasta, mutta sen jäätyä pieneksi avasin sen edestä takin muotoon ja leikkasin hihat hapsottaviksi.
Mekko Gina Tricot.
Sukkahousut Seppällä.
Polvisukat Seppälä.
Kengät DinSko.
Olin noilla kengillä eilen ihan ulkona ja täytyy sanoa että oli mahtava tunne laittaa jotkut muut kengät vaihteeksi jalkaan kuin vain maiharit! Olihan se hiukan haastavaa kävellä jäätyneellä ja rosoisella lumella noilla popoilla, mutta jos oli tasaista tai lumetonta niin oli kyllä aivan ihanaa kävellä noilla. Yllättävän tukevat kengät vaikka aika korkeat ovatkin.
"Ohhoh! Onhan se kello ja kahtakytäviittä vailla seittemän!"
Mainitsemieni aktiviteettien jälkeen alkoi meidän menomme hiukan hiipua. Siitä tuli suurinpiirtein tällaista.
"Roaarghh! Keksitään tekemistä!!
Ystäväiseni lähti sitten siinä kymmenen pintaan ja veljeni tuli käväisemään kunhan olin ensin hetken selaillut blogeja kaikessa hiljaisuudessa. Otto oli mennyt kaverinsa kanssa jonkun duunipaikalle viettämään iltaa, minä ja veljeni sitten lähdimme kanssa sinne kun ei muutakaan puuhaa ollut, paikalle saavuimme noin kahdeltatoista. Pelasimme Black Jackia muttei sentään oikealla rahalla vaan pelimerkeillä, hengasimme hetken ja saavuimme kotiooseen kahden pintaan. Nukkumaan pääsin vasta neljältä.
Ja tulin taas kerran siihen johtopäätökseen että tällainen nuorisoelämä ei kertakaikkiaan ole minun heiniäni. Minusta ei ole kotoa lähtijäksi enää kymmenen jälkeen, silloin kotiinpaluu ja nukkumaanmeno menee auttamasttomasti liian myöhäiseksi. Listaan pari tapaa mitkä ovat minulle sopivia illanviettotapoja.
-Sohvalla löhöäminen hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Elokuvan voi aloittaa katsomaan siinä kahdeksan pintaan niin että pääsee nukkumaan jo kymmeneltä.
-Muutama kiva kaveri meille kylään, parit oluset tai kahvit ja huulenheittoa ja vaikka jokin seurapeli ja hyvää musiikkia. Nukkumaan voisi mennä siinä viimeistään yhden pintaan.
-Ystävä kylään, rattoisaa jutustelua kahvikupin ääressä ja möllöttämistä mukavilla tuoleilla keittiön kotoisassa tunnelmassa.
-Elokuvissakäynti siten että kotimatka ei mene myöhäisemmäksi kuin korkeintaan yhdeksitoista.
Tuon jälkeen tuskin kukaan ihmettelee miksi olen saanut melkein kaikista henkinen ikä -testeistä tulokseksi kuusikymmentävuotta tai sen yli. :D Onhan se joskus mukavaa mennäkin jonnekin istumaan iltaa, mutta olen huomannut että sellaiset venähtävät aina ihan liian myöhäiseksi, eli nounou. Ei minua varten sellaiset jutut ellei ole erikoistilanne.
Tänään heräsin puoli yhdeltätoista ja meinasin kuolla väsymykseen siltikin. Hyvä että edes pääsi ylös. Olin kaiken lisäksi nukkunut jossain todella kummallisessa asennossa niin että niskani oli aivan jumissa! Venyttelin ja otin särkylääkkeen ja nyt on olo jo hitusen helpottanut, mutta ei ollut kivaa viettää aamun ensimmäinen puolituntinen järkyttävän säryn kourissa.
Jotain uutta vaatetta tekisi mieli, löysin aivan täydellisen mekon Onlystä toissapäivänä mutta se maksoi kaksikymppiä niin että jätin sen kauppaan. Nyt se on jäänyt kuitenkin häiritsemään sen verran että tahtoisin sen käydä sieltä hakemassa... Jos energia ja aika riittää niin saatanpa lähteäkin käymään. Ei siinä reissussa kauhean kauaa menisi, kun tiedän tasan tarkkaan mistä sen mekon löydän. Tai sitten voin turvautua halvempaan vaihtoehtoon ja koittaa väsätä vastaavanlaisen mekon itse, muttei minulla valitettavasti taida olla sopivaa kangasta vaikka kankaita pursuileekin joka nurkasta.
1 kommentti:
Unikekona olen ihan samaa mieltä, että nukkumaan on päästävä ajoissa :D Eli muumioituminen on pahasti käynnissä, kun en enää joka viikonloppu jaksa riekkua baareissa. Joskus toisin on mukava vetää täysillä tappiin asti, mutta kohtuus kaikessa.
Lähetä kommentti