Lapsen hehkutusta (kyllä äiti nyt välillä vähän saa...).

Päivän ohjelma on ollut suhteellisen vajavainen, käväisimme Filmtownissa ja siellä kiinalaisessa syömässä. Ennen sinne lähtöämme napsaisin kuitenkin Tarusta kuvan, tyttöselle kun laitoin varsinaisen goottihameen ja varsinaisen rokkarihupparin päälle. ;) Oli Oton idis että laittautukaamme kaikki sitten kauniiksi, minulla kun taisi olla aika hienostuneet vaatteet ylläni (edellisessä postauksessa on kuvat mitä oli ylläni).

Pikku mussukka. Minua on joskus kehuttu kauniiksi, mutta kenenkään kauneus ei vedä vertoja tälle pienelle kultahippuselle. <3


Selvisimme kauheasta pakkasesta huolimatta ravintolaan asti ja istahdimme pöytään. Minulla oli vaihteeksi kamera mukana joten saatoin napsia kuvia tästä pikku kaunokaisesta, joka irvisti minulle heti kun näki että aioin ottaa kuvan. 

Samallailla tyttö irvistää kuten äitinsäkin pienenä. :)


Ruoka saapui ja Tarukin sai ihan oman lautasen ja lusikan! 

Lusikka oli tiiviisti kädessä ruokailun ajan mutta sillä syöminen ei vielä oikein onnistu itsenäisesti, Taru päätyi siis syömään ihan vain sormin. 
Oli maittavaa ruokaa, korsetista jouduin kuitenkin luopumaan puolivälissä ruokailua kun alkoi kiristää ihan liikaa. En siltikään jaksanut syödä koko annostani, joten sen otimme mukaan ja vetäisin sen äsken napaani. Ei vähään aikaan kiinalaista ruokaa minulle, kiitos... Lievän yliannostuksen taisin saada tänään. 


Nyt pähkäilen mitähän sitä tekisin. Jani on taas kerran kylässä joten rauha on maassa sillä Taru tutii. Filmtowniin menisin muuten mutten välttämättä huomenna jaksaisi palauttaa mitään elokuvaa.. Elokuva on siis hiukan kyseenalainen vaihtoehto. Vaikka meillä on kotona kamala kasa leffoja, ne on joko nähty jo moneen otteeseen tai sitten osa on niin pelottavia etten uskalla yksin niitä katsastaa. Blogia kirjoittaisin oikein mieluusti, mutten halua täyttää tätä täysin turhalla lässytyksellä siitä kuinka tylsää on. ;) 


Toistaiseksi istun tässä koneen äärellä kahvia juoden ja musiikkia kuunnellen. Revin äsken myös kuollutta ihoa alahuulestani (ihanaa yksityiskohtaista informaatiota) ja repäisin sitten hiukan liian ison palasen irti, nyt kirveltää ja rutosti! Pitäisi lopettaa huulten nyppiminen, se ei tee hyvää.



Olen luukuttanut Brother Firetriben kappaletta nimeltä Hungry For Heaven (Dio cover) joka on nähtävissä täällä pari postausta taaksepäin. Sen lisäksi olen kuunnellut urakalla ainakin kolmea seuraavaa.










Viettäkää hyvä ilta, minäkin koitan!