Olen harrastanut Irlantilaista tanssia noin kuusi vuotta. Pieni tauko tuli, kun aloin odottaa Jania ja sen jälkeen Tarua, mutta suunnitelmana on aloittaa tanssiminen uudelleen syksyllä, jahka vähennän tupakanpolttoa tai lopetan kokonaan kevään ja kesän aikana ja kohotan samalla kuntoa.
Irlantilaisessa tanssissa minua viehättää kaikki. Melkeinpä mikään tanssi ei ole kauniimpaa. Rakastan muutenkin kelttiläistä perinnettä ja mytologiaa, Irlanti on aina ollut lähellä sydäntäni ja Irlantilaisen tanssin musiikki ja liikkeet ovat jotain niin kaunista ja upeaa.
Maanantai-iltana ystäväni oli meillä kylässä ja kuuntelimme Irlantilaista musiikkia. Sain sitten päähäni kokeilla mahtuuko kasiluokalla esiintymisasuna käyttämäni irkkupuku vielä ylleni, ja mahtuihan se! Puvun värit eivät ole enää mitenkään mieltäni hivelevät, mutta nostalginen ja rakas kyseinen puku minulle on. Päädyin sitten tanssahtelemaan ympäri kämppää ystävä napsiessa kuvia, joista edustavimmat tulevat tässä.
Tossut jalkaan niin että saa vähän lisää asiantuntevaa henkeä.
Tämä EI ole oikeaoppinen irkkuposeeraus, mutta menköön. ;)
Hyppii hyppii, polvi on muuten liian edessä. Syytän tilanpuutetta.
Jos saa hiukan kehua itseään, niin tämä näyttää oikeaoppiselta. Kyseessä oli siis saksaus jota ei kylläkään saatu vangittua kuvaan, mutta kuvassa on sellainen vaihe että olen laskemassa ylhäällä olevaa jalkaa ja nostamassa alhaalla olevaa niin että hiukan ylempänä kantapäät osuvat yhteen.
No niin, ei jaksa enää. Tossujen riisumis -operaatio.
Mainittakoon nyt vielä että ollessani kaksitoistavuotias, voitin Nordic Feis Of Irish Dancingissa Light Jig -sarjassa hopeaa. Ja olin nuorin koko kilpailussa. Silloin vielä ei ollut ainakaan aikuisten-, lasten- ja nuortensarjoja erikseen, en kyllä ole kuullut että nykyäänkään olisi. Ainoat sarjat mitä on ovat muistaakseni kehitystasoon liittyviä, eli aloittelija, konkari ja sitä rataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti