Siivosin piirongin laatikoita ja sieltä löysin erään niittikaulapannan jonka Otto antoi minulle muistaakseni pari vuotta sitten synttärilahjaksi. En ole käyttänyt kyseistä vehjettä kertaakaan, syy näkynee seuraavasta kuvasta.
Taas kerran... Jalokiviä! Ja vieläpä punaisia! On se nyt kumma kun Otto näköjään olettaa minun rakastavan kamalaa blingblingiä ihan vain siksi että olen sattunut syntymään naispuoliseksi... :D Eikä siinä, kimalle ja säihke on kiva katsella mutta se ei ole sama asia kuin että haluaisi käyttää esimerkiksi liian säihkyviä koruja. Minun silmääni miellyttävät enemmän korujen suhteen ihan vain pelkkä metallin säihke, ketjut ja niitit ja nahka sekä musta väri, satunnaisesti myöskin vihreä ja sininen. Enkä käytä missään mitään punaista paitsi hiuksissa ja joskus aivovaurion sattuessa huulissa, niin että..
No, onneksi tämän kaulapannan suhteen asia oli erittäin helposti korjattavissa! Tässä siis panta pienen tuunauksen jälkeen.
Enpä muuta tehnyt kuin irrotin nuo punaiset härpäkkeet ja nyt kaulapanta näyttää jo oikein asialliselta ja siltä että se oikein huutaa päästä kaulaani! Sääli etten ole menossa minnekään tänään ainakaan näillä näkymin, tänne sisälle tukehtuu mikä meinaa sitä että uloskin tukehtuu joten en liikahda senttiäkään mihinkään suuntaan. Paitsi vessaan ja hakemaan kahvia.
Tämä on taas yksi otos josta tulee mieleen joko Liisa Ihmemaassa tai sitten jokin muu fantasiajuttu, enkä ole oikein ihan selvillä miksi niin!
Taivaalla näyttäisi olevan harmahtavia pilviä, toivottavasti tulisi oikein kova ukkonen ja rankkasade. Olisi ihana fiilistellä himassa sellaisen ilman iskiessä ja kunnon myrsky varmasti raikastaisi ilmaa todella paljon. No ainahan sitä saa haaveilla, eri asia että miten luonnonvoimat päättävät aikansa käyttää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti