All you need is coffee.

Olipahan reissu. Mukaan mahtui niin hyvää kuin huonoakin. Huonot: kiertelin autolla noin puoli tuntia ennen kuin löysin autopaikan; Taru itki peloissaan. Hyvät: Neurologi totesi että ei tässä hätää, Taru vain kehittyy hitaammin; röntgenissä ei jouduttu odottelemaan kuin viisi minuuttia vaikka olin varautunut tunnin odotteluun; Taru oli lääkärissä tosi reipas vaikka näinkin että tyttöä pelotti. 

Muita kivoja juttuja tässä päivässä on myös:

-Jani lähti kiltisti kerhoon papan kanssa. 
-Sain maksettua autokoulun kakkosvaiheen. 
-Saan nyt juoda kahvini ihan rauhassa kun Taru meni päikkäreille, Jani on mummulassa ja Otto on vielä koulussa. 
-Sain rauhassa ottaa asukuvat joissa rekvisiittana toimii niinkin tärkeä asia kuin kuppi kahvia, jota en ilmeisesti malttanut laskea käsistäni. 

 Toppi ja hame H&M. 

Sukkikset ja sukat Seppälä. 

Korut vähän mistä sattuu. 

 Kenkinä oli lenkkarit joten en jaksanut niitä laittaa jalkaan kuvia varten. 

Huonojakin puoli tässä päivässä on. Maito on kohta loppu ja tarvitsen sitä ehdottomasti kahviin! Toivottavasti Otto käy kaupan kautta kotiintulomatkalla, muuten joudun itse lähtemään tuonne. Olisipa vaivalloista, kauppa on kadun toisella puolella. Mutta hei enhän minä nyt sellaista jaksa. 

Nyt lähden täyttämään jotakin erittäin viehättävää Kelan lomaketta. Ja juomaan kahvia.