lauantai 27. maaliskuuta 2010

The mystery of death.

Eilen raahasin pikkusiskon kanssani kaupungille sillä minulle tuli pakottava tarve saada pari juttua. Taas. Enkä kestänyt olla tylsistyneenä kotosalla muutenkaan. Siispä pukeuduin erääseen asuun joka on mielestäni melkein kivoin hetkeen. 

 Ja kuten saatatte ehkä huomata, on hiuksissani muutama laimeahko kihara. Sähläilin meinaan päivällä taas uutukaisen kihartimeni kanssa ja sain aikaiseksi muutamat tosi nätit kikkurat, mutta koska nämä asukuvat on otettu illalla niin kiharat ehtivät päivän mittaan jo lässähtää vesisateen ansiosta. 

Toppitunika Gina Tricot. 
Hame H&M. 
Sukkikset Seppälä.
 Kengät Dinsko. 
Korut vähän mistä lie. 
Kameralle on aina kiva irvistellä. Voihan sitä aina kokeilla jos se vähän säikähtäis. 

Alunperin lähdin kaupungille etsimään violettia ja oranssia huulipunaa sekä tummanvihreää ja hopeista luomiväriä. Näistä ainoa mikä löytyi oli oranssi huulipuna. Minulla oli kyllä oranssi jo omasta takaa, mutta se oli niin perverssin kirkkaan oranssi että se ei sovellu ihan päiväkäyttöön edes minulla. Bileisiin kyllä vallan mainiosti, etenkin baariin. Se kun on vieläpä UV-huulipuna. Mutta tässä näette mitä ostin eilen. Ja ihan oikeasti, mulla ei ollut vielä mitään näistä. 

Seppälästä wet n wildin Mega Sparkle Confetti, Lilac Frosting. Minulla oli ennestään jo ihan harmaanhopeaa joka on ostettu ikuisuus sitten Make Up Storesta, mutta eihän se valinnanvara ole koskaan huono juttu. Minua niin himottaa ne Make Up Storen kimalteet, niitä kun on vaikka minkä värisinä! Pitää hamstrata sitten kun on varaa, nyt on vähän vähissä jo. 

Vasemmalla Goshin huulipuna sävy numero 141 Orange Drops. Tämä on melkeinpä täydellinen. Minulla oli tämänsävyisiä kaksi ns. ennestään, paitsi että Jani tuhrasi niillä molemmilla joskus jotain selkäni takana niin että ne kuluivat loppuun. :D
Oikealla sitten taas Wild and Crazyn kynsilakka W1 Montana. Minulla ei ennestään ollut yhtä ainutta valkoista kynsilakkaa. Sitten tuo oranssi on tosiaan merkiltään models own, kuten näkyy kuvasta. Nämäkin taitaa nyt olla niitä sellaisia joita ns. muotibloggarit kovasti suosii ja hehkuttaa, joten kokeillaan nyt sitten! Olisin muuten ostanut Goshilta melkein samanväsyisen, mutta se olisi ollut noin vitosen kalliimpi joten jätin sen Sokokselle. Onneksi Seppälästä ponnahti tämä esiin, tämä on melkeinpä parempi kuin se Goshin!

MSCHIC skunklookin korostuspuuteri vasemmalla ja luomiväri oikealla. Tuo luomiväri oli rakkautta ensisilmäyksellä, sillä saa ihan tajuttoman meikin! Ai että. 

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, melkeinpä paras löytöni eiliseltä! Olen jo muutaman vuoden etsinyt ihan perusmustaa huivia joka taipuisi niin kaulahuiviksi kuin hartiahuiviksi, ja Seppälästä se löytyi ihan sattumalta! Näin ensin mallinuken päällä harmaan version tästä, ja rakastuin jo siihen. Ei muuta kuin suuna päänä vain etsimään että missä kyseiset huivit majailivat, ja siellähän niitä oli koko seinä täynnä ties minkä värisinä, ja mustanakin tottakai! Eikä hintakaan ollut todellakaan paha, kymmenen euroa! Tämä tulee minulla todella tarpeeseen, sillä kesäisin saatan palella ulkona hieman mutten kuitenkaan niin paljon että tarvitsisi takkia, niinpä hartiahuivi on oivallinen ratkaisu siihen pulmaan. Kyllä minulla hartiahuiveja oli, mutta ei ainuttakaan mustaa. Ja kuten olette ehkä huomanneet niin pääasiassa suosin pukeutumisessani juuri sitä mustaa, muuten voi mennä liian värikkääksi. 

Kotiuduttuani kaupungilta värjäsin Oton hiukset ja sen jälkeen kipaisin hakemaan ystävän meille ja käväisimme Alkossa ja kaupassa. 


Ilta kului siis sitruunan, tortillasipsien ja Coronan merkeissä. 

Ja pitihän sitä uutta huulipunaa nyt testata. Aika järkyttävä combo kyllä nuo hiukset ja tuonvärinen huulipuna, tosin kyllä sekin menettelee jos ei laita huulia ihan noin tummiksi. Ylläolevassa kuvassa tosiaan vain testasin. 

Veljeni ja hänen kaverinsa tulivat meille myöskin istumaan iltaa hetkeksi, ja veljeni kaveri kyseli kovasti että mikä tämä minun tyylini on. Totesin että se on vain minua ja sain kuulla kehun että tosi siisti tyyli! Punastuin varmaan aika lujaa mutta ai että se oli kyllä tosi ihana kohteliaisuus! Varsinkin kun kyseessä oli vieläpä minua nuorempi pojankloppi jotka taitavat olla yleisesti vähän sellaisia että eivät ne paljon mitään sano. Muutenkin pidän kovasti tästä veljeni kaverista, hänen kanssaan voi keskustella tosi syvällisiä ja asiallisia juttuja. 


Velipoika napsaisi minusta kuvan, ja aika harvinainen kuva onkin. Nimittäin hiukset kiinni! Yleensä tykkään pitää hiuksia auki. 

Taru oksensi eilen illalla kolmesti mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään. Eipä se siis taitanut mahatautia olla luojan kiitos, niinpä siis taidamme tänään päästä viettämään Oton kanssa kaverimme synttäreitä. :) Minulla sattuu vain olemaan vaatekriisi, olisin halunnut jotakin paljettista mutta kun mistään ei löytynyt sopivan hintaista ja tarpeeksi kivaa! Anttilassa kylläkin oli täydellinen paljettitoppi, mutta se maksoi parikymppiä... Olen aika hanakasti sitä mieltä että en jostain topista maksa kyllä kymppiä enempää. Seitsemän euroakin alkaa jo kirpaisemaan. Vaikka tosin paljetit kyllä maksavat, mutta sitten ollaan ilman! Kyllä minulta aina jotain kimalletta löytyy.

Ei kommentteja: