perjantai 23. lokakuuta 2009

Kotikolo.

No niin. Tuolla sivupalkissa lupailin että teen postauksen meidän asunnosta. 

Tässäpä siis tulee. 


Taustatietoa hieman sen verran, että tämä on kolmio jossa ei ole parveketta valitettavasti. Neliöitä on noin 66. Itse pidän eniten meidän keittiömme ja makuuhuoneemme tunnelmasta, vaikkei olohuoneenkaan fiiliksessä mitään vikaa ole. 

En jaksanut sitten mitään suursiivousta tehdä, enkä kokenut sitä edes tarpeelliseksi. Näette siis kotikolosemme ihan luonnontilassa, eli sellaisena mikä se on silloin kun en saa tyydytettyä siivoustarvettani. Ette usko miten paljon sotkua meidän perheen miehet saavat aikaan... Tämä asunto oli viikko sitten aivan putipuhdas ja siisti koska olin kahden Tarun kanssa kotona niin ettei kukaan ollut sotkemassa. Minä kun siivoan aina omat jälkeni ja Taru nyt ei vielä kuskaa lelujakaan pitkin asuntoa. 


Käydään asiaan! Jos tulee kysyttävää tms, niin siitä vain aivan vapaasti. 

Aloitetaan vaikka Janin huoneesta sillä se on ensimmäinen eteisen lisäksi mikä osuu silmiin kun kotiimme tulee sisään.





Se on SOTKUINEN. Sen siitä saa kun ei jaksa siivota samaa tahtia kun Jani sotkee. :D Lapset kyllä viihtyvät tuolla, leikkivät siellä sovussa ja eivät niin sovussa. 

Tämän jälkeen osumme keittiön ja vessan kohdille kun jatkamme eteisessä eteenpäin. 





Pientäkin pienempi kylpyhuone. Amme siellä sentään on, se on plussaa, ja kyllä tuossa sen verran tilaa on että hygienia-tarpeensa pystyy hoitamaan kuntoon. 



Keittiö eteisestä katsottuna. 





Ja keittiö olohuoneesta päin katsottuna. Tuo on suurempi mitä kuvissa näyttää, vaikkei se mikään jättikokoinen olekaan.



Keittiön pöytä. Rakastan tuota tummansinistä pöytäliinaa ja tuota tuolia. Tuossa tuolissa istun aina kun meikkaan tai kestitsen kavereita. Tuo nurkkaus on IHANA. Siinä on erittäin rauhallinen tunnelma. 





Noidankattila. Ostin tämän Forssan markkinoilta kesällä, kaksikymppiä maksoi. Olen aivan rakastunut tuohon. Jospa se pääsisi ensimmäistä kertaa kunnolla käyttöön Samhainina.





Tässä keittelen elämäni eliksiirit jotka ovat ykkössijan vieden kahvi ja hyvällä kakkospailla tee.

Tästä pääsemmekin sujuvasti olohuoneeseen. 



Olohuone keittiöstä käsin. 





Olohuone eteisestä käsin. 



Ja olohuone makuuhuoneesta käsin. 





Vasen puoli kirjahyllystä. 



Oikea puoli kirjahyllystä. 
Kirjahylly on minulle lähes pyhä. En voi sietää että kukaan yhtään vieras henkilö koskee mihinkään siellä olevaan tavaraan. Etenkin toinen ja kolmas hyllykkö oikealta ylhäältä ovat kiellettyä aluetta kaikilta, ellen erityislupaa anna. Niillä hyllyillä kun sijaitsevat kaikki noituuteen ja wiccalaisuuteen liittyvät kirjat ja paperit sekä kristallipallo, taikasauva, riimukivet, tarotkortit, etc. 
Kirjahyllyn päällä näkyy suurin osa pöllökokoelmastani. <3




Tässä on ikioma pöytäni, tässä kaikki blogitaiat tehdään! Kahvimuki siinä vakiopaikallaan valmiusasemissa odottamassa. :D 





Siinä olohuoneen nurkassa makuuhuoneen oven vieressä on rottieni Fredin ja Georgen asuinsija. Kumpaakaan herraa ei kyllä näköjään kiinnostanut olla salamavalojen välkkeessä, pakenivat perhanat.


Viimeisimpänä vaan ei todellakaan vähäisimpänä, makuuhuone!





Makuuhuone olohuoneesta päin. Hiukan sotkuista on mutta se luo kodin. Minä ainakin tahdon tuntea ja nähdä että asunnossa on elämää. Ylisiistit ja pelkästään valkoisen ja beigen väriset asunnot saavat minun ihoni kananlihalle. Eivät ne välttämättä ole rumia, mutta ne ovat niin kaukana sellaisesta mitä minä voin ikinä kutsua kodikseni. Omaksi kodikseni. 




Ahh, rakastan tuota sänkyä. Minä nukun tästä kulmasta katsottuna tuossa vasemmalla puolella.


Tässä sivussa sanoen, otan yleensä aina asukuvani makuuhuoneessa. 





Unensieppaajani. Se on minua uskollisesti palvellut jo muutaman vuoden ja voin sanoa, että en ole nähnyt yhtä paljon painajaisia sinä aikana kun tämä on ollut kuvioissa kuin sinä aikana näin jolloin minulla ei vielä ollut tätä. 



Menopelini. Olisi jos olisin satujen noita-akka. Tämä on makuuhuoneen nurkassa sillä puolella jolla minä nukun. 

Siinäpä oli sitten varsinainen esittely! Mielipiteitä saa kertoa kernaasti.  

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tällaset koti-postaukset on ihanaa katseltavaa! :) Joten kiitos kun näit vaivaa tehdä sen. :D Teillä on kiva koti! :) Tosi kotoisan ja sun näköinen. :)

Ihanaa kun lapset näkyy parissa kuvassa, sekin tuo tunnelman kotoisuudesta. Sillä tuollahan tavalla ne todennäköisesti aina pyörivät lattialla ja milloin missäkin. :)

Ihan random kysymyksenä, kuinka monennessa kerroksessa asutte, onko talossa hissiä? :D

-eimii

Seamrog kirjoitti...

eimii: Ei mitään, tuota oli tosi kiva tehdäkin!
Asutaan ensimmäisessä kerroksessa vaikka tää on tavallaan toinen kerros kylläkin. Jos tiiät mitä tarkoitan. :D Ja talossa on hissi, mutta me ei tarvita sitä pahemmin. Ja hyvä niin koska se on niin pieni ettei sinne mahdu edes vaunut. :D

Anonyymi kirjoitti...

Mekin asutaan ensimmäisessä kerroksessa, joka on tavallaan toinen kerros. x) Eli yhdet rappuset noustava niin on kotiovella. :D

-eimii

Sarvinainen kirjoitti...

Hehee, mullakin oli joskus 2 rottaa nimeltä Fred & George :p

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin kivan boheemi ja persoonallinen koti, olohuoneen matto on über-hieno. Onneksi ei sitä beigeä, valkoista ja Marimekon unikkokuosia ole joka paikassa, kuten normikotiin kai täällä Suomessa kuuluu, yih... ;)

Seamrog kirjoitti...

Kiitos! :) Joo, mä en voi itsekään sietää sellaista ihan kauhean valkoista ja jotenkin tosi steriilin näköistä kotia. Sellaisessa on ihan kiva käydä, sellaisissa on yleensä tosi siistiä, mutta kun siellä ei ole mitään sellaista mitä minä voisin kutsua kotoisaksi. :D