keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Lävistyksistä ja tatuoinneista.

Ensinnäkin sanon että tätä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesti kenellekään. Jos joku vetää herneen nenukkiin niin en ole siitä vastuussa.

Luin juuri äsken erään blogimerkinnän kielilävistyksistä. Ei siitä sen enempää, tämä aihe tuli vain siitä kyseisestä kirjoituksesta mieleen. 


Hirveän moni ihminen sanoo että haluaisi kovasti lävistyksen tai tatuoinnin, muttei uskalla ottaa kun pelkää sitä kipua. 
En ymmärrä tätä. 
Minulla kun on sellainen periaate että paskat siitä kivusta, se kuuluukin osana siihen koko prosessiin, kun sen kivun on kestänyt niin sitten se koru/kuva on ja pysyy siinä. 

Toinen on se että minä itse teen peruslävistyksiä ihmisille, eli siis nenä, kulma, kieli, huuli, korva, jne. Kahdeksan henkilöä kymmenestä kysyvät minulta ennen toimenpidettä että sattuuko se. Siinä on aina vähän kieli keskellä suuta että tuota noin, MINUA ei sattunut/sattui, mutta erästä tuttuani sattui/ei sattunut, mutta en voi tietää sattuuko nimenomaan sinua. Ymmärrän kyllä tuon että jos jännittää niin haluaa kysyä, mutta luulevatko ihmiset oikeasti että voin antaa tuohon kysymykseen varman vastauksen?


Kolmas asia mitä ihmettelen on seuraava. 
Otetaan tilanne jossa henkilö haluaa kovasti lävistyksen tai tatuoinnin. Luonnollisestihan kyseisten asioiden ottaminen maksaa jonkin verran. Sitten henkilö alkaa voivottelemaan että voi että, noin paljon maksaa, ei ole rahaa juuri nyt. Miten olisi säästäminen? Ei jaksa säästää rahaa. Ja sitten voivotellaan että voi voi kun nyt haluaisi mutta ei ole rahaa ja säästämisestä ei tietoakaan. 
Eikö sitten kannattaisi unohtaa koko juttu tai alkaa tekemään asian eteen jotakin eli säästää sitä rahaa?


Neljäs asia. 
Kyse on vaikkapa vähintään kuusitoistavuotiaasta ihmisestä, ja kuusitoista on se yleisin ikäraja milloin voi päättää itse ottaako lävistyksen. Tyyppi haluaisi kovasti reikäsen mutta ei uskalla kun vanhemmat saattaa suuttua. HALOO, mitä väliä sillä on kun se ikä riittää jo?
Ja sama tatuoinnin suhteen, että kyse on täysi-ikäisestä... Mitä väliä on sillä mitä muut sanovat, pääasia jos itse tykkää? Minä itse en olisi lähellekään tämän näköinen jos ajattelisin aina mitä äiti/isi/avomies/mummu/kaveri/kaupan kassa ajattelevat minusta. Onko sillä väliä? EI.

Oli taas vuodatusta. Toivottavasti nautitte.

4 kommenttia:

Miranda kirjoitti...

Mä oon kyllä tässä aiheessa aika lailla samoilla linjoilla sun kanssa... Kauneuden eteen on kärsittävä ;)

Seamrog kirjoitti...

Niinpä. Koska miksei olis sama asia tavallaan että jos on ylipainoa ja haluaa olla laiha niin joutuu kärsimään kun ei saakaan syödä niin kuin on tottunut ja sitten tää että jos haluaa ihoonsa kiinni jotain niin miksei kärsi sitä kipua mikä siitä tulee.

Ulrika kirjoitti...

Hihii. Samaa mieltä tämän postauksen kanssa :) Mä en kanssa tajua mitän väliä sillä on sattuuko se tai maksaako parikymppiä enemmän tai vähemmän, jos jotain haluaa niin sen ottaa.

Seamrog kirjoitti...

Nimenomaan.